Taustalla on perustavanlaatuinen ero siinä, mitä hakukone ja kielimalli tekevät. Google-haku palauttaa linkkejä valmiiksi indeksoidusta datasta. ChatGPT sen sijaan generoi vastauksen ajamalla kyselyn läpi massiivisen neuroverkon, jossa jokainen vastaus syntyy laskennan kautta.
Samalla mittakaava on kasvanut valtavaksi. Arvioiden mukaan ChatGPT käsittelee jo yli kolme miljardia kyselyä päivässä, mikä nostaa päivittäisen energiankulutuksen yli 60 gigawattituntiin. Vuositasolla tämä tarkoittaa noin 22 terawattitunnin kulutusta – enemmän kuin monen pienen valtion koko sähkönkäyttö.
Energiankulutusta kasvattaa erityisesti tekoälyn kehittyminen. Uusimmat mallit eivät enää pelkästään vastaa nopeasti, vaan “miettivät” vastauksiaan pidempään. Tämä niin sanottu reasoning-laskenta lisää tarkkuutta, mutta samalla kasvattaa laskentatehoa ja energiankulutusta merkittävästi.
Kehitys asettaa paineita koko infrastruktuurille. Datakeskukset, GPU-kiihdyttimet ja sähköverkot nousevat keskeiseen rooliin, kun tekoäly siirtyy kokeiluista massakäyttöön. Samalla energiatehokkuudesta tulee yksi alan tärkeimmistä kilpailutekijöistä: ratkaisevaa ei ole enää pelkästään mallin suorituskyky, vaan myös se, kuinka paljon sähköä yksi vastaus kuluttaa.
Vaikka yksittäinen kysely maksaa energiaa vain murto-osia sentistä, miljardien päivittäisten pyyntöjen mittakaavassa vaikutus on jo teollista luokkaa. Generatiivinen tekoäly ei ole enää pelkkä ohjelmisto – siitä on tullut osa energiainfrastruktuuria.
Lue lisää Bestbrokersin sivuilta.
Teollisuuden ja kenttälaitteiden tallennus ei ole enää pelkkää muistia, vaan osa järjestelmän kyberturvaa. Silicon Motionin DefendMax tekee SSD:stä aktiivisen suojakerroksen, joka estää datan korruptoitumisen, torjuu hyökkäyksiä ja pitää järjestelmän käynnissä myös pahimmissa häiriötilanteissa.
