VTT:n mittauksissa kennon ”hengitys” jäi noin 4,4 prosenttiin, kun monilla solid-state -kennoilla muutos voi olla 15–20 prosenttia. Videolla yhtiön teknologiajohtaja Ville Piippo käy läpi VTT:n tekemää swelling-testiä eli kennon turpoamisen mittausta. Testissä tutkittiin, kuinka paljon yhtiön pouch-kenno laajenee ja kutistuu lataus- ja purkusyklien aikana.
Kyse ei ole vain yksittäisestä kennoparametrista. Kennon voimakas ”hengitys” on yksi kiinteän elektrolyytin akkujen vaikeimmista käytännön ongelmista, koska akkupaketin rakenteiden täytyy kestää jatkuva mekaaninen liike.
VTT:n raportin mukaan kennoa ladattiin koko käyttöalueella 2,7–4,15 voltin välillä useilla eri C-nopeuksilla. Testiohjelma sisälsi neljä 0,5C-sykliä, neljä 1C-sykliä, 20 2C-sykliä ja lopuksi vielä neljä 0,5C-sykliä.
Mittauksissa kennon turpoaminen pysyi koko testin ajan noin 4,4 prosentissa. Lisäksi kenno turposi pysyvästi noin 0,8 prosenttia, mitä pidetään normaalina pitkäkestoisessa käytössä. Testien mukaan turpoamisen voimakkuus oli käytännössä riippumaton latausnopeudesta.
Donut Labin mukaan juuri tällä voi olla suuri merkitys akkupaketin tasolla. Jos kennot turpoavat voimakkaasti, akkupakettiin tarvitaan raskaita puristus- ja tukirakenteita. Tällöin osa kennotasolla saavutetuista hyödyistä voidaan menettää itse paketin rakenteisiin.
Yhtiön mukaan sen kennon käyttäytyminen tarkoittaa, ettei akkupaketti välttämättä tarvitse erillistä puristusmekanismia lainkaan. VTT:n testissä kenno pidettiin kevyen mekaanisen paineen alla ComprePouch-mittalaitteessa, jossa seurattiin samanaikaisesti kennon paksuuden muutoksia latauksen aikana.
Donut Lab jatkaa videosarjaansa kolme viikon kuluttua. Edelleen yhtiö panttaa tietoa esimerkiksi kennon tarkasta kemiasta ja energiatiheydestä.
