Kännykkäsäteilyn vaarat nousevat säännöllisin väliajoin puheenaiheeksi. 5G-rakentamisen kieltämään pyrkinyt kansalaisaloite kuivui viime vuonna kokoon, mutta asiaan vihkiytyneet puuhaavat jo taatusti uutta kampanjaa. Säteilyturvakeskus kuitenkin vakuuttaa, ettei 5G tee ympäristöstämme nykyistä vaarallisempaa.
STUK:n tehtävä on valvoa säteilyturvallisuutta Suomessa. Ionisoimattoman säteilyn valvonnan erikoistutkija Lauri Puranen muistuttaa, ettei tukiasemien lähetystehoissa ole merkittäviä eroja 4G- ja 5G-verkon välillä.
- Tukiasemien säteily lisääntyy jonkin verran, koska 5G-verkko tulee nykyisten 2G-, 3G- ja 4G-verkkojen rinnalle, mutta se ei nouse säteilyturvallisuuden kannalta merkittävälle tasolle.
STUK nojaa esimerkiksi SAR-raja-arvoja määrittäessään tutkimuksiin. Purasen mukaan nykyiset sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa annetut altistuksen raja-arvot (SAR-raja-arvot) ja niistä johdetut toimenpidetasot sekä kentänvoimakkuuksina ja tehotiheyksinä suojaavat tieteellisesti todennetuilta haittavaikutuksilta.
Ruotsissa on myös varsin vahva 5G-säteilyn vastainen liike, jonka on epäilty saavan rahoitusta omasta itänaapuristamme. Tämä liike on varoittanut erityisesti korkeampien taajuuksien vaikutuksesta. Itse asiassa korkeampiin taajuuksiin siirtyminen tekee radiotaajuisesta säteilystä vähemmän haitallista.
- Säteilyn tunkeutumissyvyys pienenee taajuuden kasvaessa. 900 megahertsin taajuudella se on muutamia senttimetrejä, mutta esimerkiksi 26 gigahertsin taajuudella vain 1 millimetri eli säteily imeytyy tuolloin vain ihoon, Puranen tarkentaa.
Suomalaisoperaattorien 5G-verkot ovat toimineet viime vuoden alusta lähtien 3,5 gigahertsin taajuudella. Verkkoja on jo rakennettu suurimpiin kaupunkeihin. Puranen vertaisi näiden verkkojen vaikutuksia nykyisten 2G-, 3G- ja 4G-verkkojen vaikutuksiin.
- Seuraavaksi rakennetaan 5G-verkkoa 26 gigahertsin taajuusalueelle. Siellä solukoot tulevat olemaan pieniä, sillä kyseisellä taajuudella aallot vaimenevat nopeasti eivätkä läpäise esimerkiksi seiniä. Kyseisellä taajuudella tuskin rakennetaan maan kattavaa verkostoa, vaan keskitytään taajamiin.
Purasen mukaan 26 gigahertsissä tukiasemien lähetystehot ovat pieniä pienen solukoon vuoksi, jolloin myös altistus on pientä. Korkeammille 60-70 gigahertsin taajuuksille siirtymisen aikataulusta ei ole vielä tietoa. - Solukoko, lähetysteho ja altistus ovat pieniä myös näillä taajuuksilla. Nykytietämyksen mukaan altistuksen raja-arvot suojaavat myös näillä taajuuksilla haittavaikutuksilta, Puranen rauhoittelee.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
