Kyberturvallisuuteen liittyy muutakin kuin yrityksen tietojen ja verkkotoimintojen suojaaminen. Fyysiset turvatoimet eivät riitä, kun yritysten toiminta laajenee digitaalisesti ja verkossa ilmenee aina uusia uhkia. Tärkeimpänä tavoitteena on kestävä infrastruktuuri, kirjoittaa Wipron Pohjoismaiden aluejohtaja Carl-Henrik Hallström.
Kestävässä infrastruktuurissa operatiivinen turvallisuus ja tietoturva eivät ole toisistaan erillään, vaan kaikkea turvallisuutta käsitellään kokonaisuutena. Siten voidaan tukea koko yrityksen tavoitteita.
Historiallisista syistä valmistavassa teollisuudessa on ymmärretty turvallisuuden merkitys selkeästi. Kun puhutaan tehtaasta, voimalaitoksesta tai kaivoksesta, ydintoimintojen turvallisuus on ollut pääosassa. Turvallisuudella tarkoitetaan tällöin tuotannon pysymistä käynnissä ilman tuotantokatkoja ja aiheuttamatta vaaraa työntekijöille tai loppuasiakkaille. Tuotantopäälliköt ja muut valmistussektorin perustoiminnoissa mukana olevat pitävät it-puolta tukitoimintoina eivätkä yrityksen turvallisuuden olennaisena osana.
Nyt kun valmistusteollisuus siirtyy nopeasti kohti Industry 4.0 -mallia ja esineiden internet valtaa alaa, turvallisuuden käsite muuttuu. Toiminnan turvallisuus ei perustu enää pelkästään laitteiden, prosessien ja työntekijöiden luotettavuuteen ja laatuun. Kun esineiden internet laajentaa yrityksen digitaalista maailmaa yksityisverkoista jaettuihin verkkoihin ja jopa julkisiin pilvipalveluihin, toimintaan kohdistuu uudenlaisia turvallisuusuhkia.
Yksi esimerkki tästä on TRITON-haittaohjelma, jonka avulla on murtauduttu teollisuusympäristöissä käytettyihin operatiivisiin turvallisuusjärjestelmiin. TRITON voi esimerkiksi pysäyttää tuotantolinjan turvallisuusprosessit ja aiheuttaa siten todellista fyysistä vaaraa työntekijöille ja tuotantoympäristölle. Lyhyesti sanottuna: kyberuhista on tullut fyysisiä.
Koko yrityksen pitää sitoutua kyberturvaan
Yritysten kannattaa sisällyttää kyberturvallisuus osaksi koko yrityksen rakennetta, koska toiminnan kasvaessa ja menestyessä turvallisuusasiat saattavat jäädä taka-alalle. Siksi turvallisuustiimin on varmistettava, että kaikki sidosryhmät yrityksen toimitusjohtajaa myöten ymmärtävät kyberturvallisuuden perustavanlaatuisen tärkeyden.
Mutta viestinnän täytyy olla kaksisuuntaista. Samalla tavoin kuin toimitusjohtajan täytyy ymmärtää kyberturvallisuuteen liittyvät asiat, myös turvallisuudesta vastaavien täytyy ymmärtää yrityksen ydintoiminnot. On tärkeää ymmärtää oman yrityksen valmistusprosessi ja siihen liittyvät haasteet, jotta voidaan toimia niiden mukaisesti. Siksi kyberturvallisuudesta vastaavien täytyy lähteä pöytiensä äärestä tehtaisiin.
Viestintä on tärkeää, jotta kaikki osapuolet ymmärtävät teolliseen ympäristöön liittyvät turvallisuusasiat. Viestintää tarvitaan myös tehtaan lattialla, jossa päätökset tehdään usein nopeasti ja käytännönläheisesti. Teollisuuden kyberturvallisuudesta ei tarvita lisäkokouksia, vaan sen sijaan kyberturvallisuus tulisi sisällyttää tavallisiin säännöllisiin kokouksiin samalla tavoin kuin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät asiat nykyään. Tämä on ensimmäinen askel kohti teollisuusyrityksen suojautumista kyberhyökkäyksiltä.
Kirjoittaja Carl-Henrik Hallström toimii Wipron Pohjoismaiden aluejohtajana.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
