Suomessa on etenemässä testivaiheeseen maailmanlaajuisesti uraauurtava autonomisen junan kehityshanke. Suomalaisen Proxionin vetämässä hankkeessa autonomisen junan pilotointi aloitetaan jo tämän vuoden loppupuolella. Näillä näkymin junaa päästään operoimaan vuonna 2023.
Robottijunan pilotissa testataan, simuloidaan ja koeajetaan autonomisen junan ohjelmistot ja kalusto. Hanke on merkittävä harppaus kohti tulevaisuuden liikkumista. Kunnianhimoisen hankkeen ensimmäisenä päämääränä on pilotoida Suomessa tavarankuljetuksen automaattista raideliikennettä, joka on kaupallistettavissa ja jolle on suurta kysyntää kansainvälisesti.
Hankkeessa kehitettävän pienjunayksikön on tarkoitus olla vähäpäästöisempi ja kustannustehokkaampi ratkaisu teollisuuden lähikuljetuksiin, jotka hoidetaan vielä nykyisin pääasiassa maantiekalustolla. Erityisen tärkeäksi valttikortiksi nousee turvallisuus. Kehityshankkeen innovaatiokumppani Teknologian tutkimuskeskus VTT on mukana mahdollistamassa turvallisen automaation kiskoilla.
Autonomisen pienjunan etuja ovat myös ketteryys ja investoidun infran pitkäikäisyys. Lisäksi se tarjoaa ratkaisun kuljettajien saatavuusongelmaan, koska nimensä mukaisesti autonominen juna liikkuu itsenäisesti ilman kuljettajaa.
Pilotilla pyritään ensiksi parantamaan Suomelle tärkeiden metallin- ja puunjalostuksen teollisuudenalojen toimintaedellytyksiä. Hankkeessa on tehty yhteistyötä teräsyhtiö Outokummun Tornion ja metsäteollisuusyritys Stora Enson Imatran yksiköiden kanssa. Myöhemmin katse suunnataan laajemmin raideliikenteeseen, jossa liikkuvat sekä tavarat että ihmiset.
Autonominen juna on Co-Innovation-kehityshanke, jonka rahoittavat Business Finland sekä mukana olevat yritykset Proxion, VTT, Teräspyörä Oy ja Electric Power Finland Oy. Proxion koordinoi ja vastaa projektista sekä tietojärjestelmistä. VTT tuottaa projektille ympäristön havainnointiin tarvittavan sensoriteknologian ja ohjelmiston, Teräspyörä Oy vastaa kaluston kehittämisestä ja Electric Power Finland Oy raidelaitteiden digitalisoinnista.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
