Digi- ja väestötietoviraston tänään alkaneella Digiturvaviikolla ruoditaan digiturvallisuutta eri suunnista. Data avaa uusia bisnesmahdollisuuksia, mutta väärissä käsissä se on vaarallinen ase. – Data ei ehkä olekaan uusi öljy, vaan uusi uraani, sanoi F-Securen Mikko Hyppönen.
Hyppönen (kuvassa oikealla) oli mukana päivän päättäneessä paneelissa yhdessä Aalto-yliopiston ja Innofactorin Jarno Limnellin sekä valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paanasen kanssa. Kolmikko ruoti sitä, mitä tietoturvassa on tapahtunut vuoden aikana terapiakeskus Vastaamon tietomurron jälkeen.
Jarno Limnellin mukaan case Vastaamo oli digitaalinen suuronnettomuus. - Oltiin hämillään siitä, miten pitäisi toimia, kun uhreja oli kymmeniä tuhansia. Hyvää on se, että tästä on olut pakko oppia. Mutta herättikö Vastaamo siltikään suomalaista yhteiskuntaa tarpeeksi, Limnell kysyi.
- Toivottavasti on opittu, että ollaan enemmän huolestuneita siitä, minkälaisia tietoturvahaasteita on. Toivottavasti tämä johtaa siihen, että olemme entistä valveutuneempia, Paananen komppasi.
Mikko Hyppösen mukaan Vastaamossa oli kansainvälisestikin poikkeuksellista se, että yritys meni konkurssiin. - Tiedossa on vain noin 30 tapausta, joissa yritys on mennyt nurin tietomurron takia.
Tämän takia yritysten johto on pyytänyt it-osastoja selvittämään, missä data on ja miten se on suojattu ja varmuuskopioitu. – Yhteiskunta reagoi melko hitaasti mutta yritykset ovat reagoineet varsin nopeasti, Hyppönen kehuu.
Mikko Hyppönen muistuttaa, että Vastaamo oli rikoksena poikkeuksellisen julma. - Kyse ei ollut vahingosta, vaan uhreja kiristettiin kaikkein synkimmillä salaisuuksilla.
Jarno Limnellin mukaan usein mietitään tietoturvan hallintakeinoja, kun pitäisi miettiä sitä, mitä ollaan suojaamassa. - Mikä on kaikkein tärkeä, kriittinen data? Tämän Vastaamo-case opetti meidät huomaamaan, hän kiittelee.
Dataa on usein kutsuttu uudeksi öljyksi, mutta Mikko Hyppönen haluaa kutsua sitä uudeksi uraaniksi. - Uraani on hyvin arvokasta, mutta myös hyvin vaarallista. Uraani myös säilyy vaarallisena hyvin pitkään. Samoin varastettu data on verkossa vielä sata vuotta sen jälkeen, kun kaikki uhrit ovat jo kuolleet, hän muistuttaa.
Jarno Limnellin mukaan ennen saa unohtaa, että meillä on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka eivät tiedä, onko heistä varastettu jotain tietoja, tämä voi tulla pidemmällä aikavälillä eteen.
Niinpä Vastaamo ei jää ainutkertaiseksi. Ennemmin tai myöhemmin Suomeen tulee joku iso tapaus, jossa lunnastroijalaisilla viedään henkilöiden arkaluontoisia tietoja.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.