Digi- ja väestötietoviraston Digiturvaviikolla ruoditaan digiturvallisuutta eri näkökulmista. Lokakuun alussa Facebook, Whatsapp, Instagram, Messenger ja Oculus olivat nurin kuuden tunnin ajan. Tietoturvan ammattilaisten näkökulmasta katkos suosituissa palveluissa herättää kysymään, joko olemme liian riippuvaisia teknologiajäteistä.
Eilisen ensimmäisen digiturvapäivän päättäneessä paneelissa olivat mukana F-Securen Mikko Hyppönen, Aalto-yliopiston ja Innofactorin Jarno Limnell sekä valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen. Limnell muistutti, että olemme jo riippuvaisia internetistä. Mikko Hyppösen mukaan pandemian aikana digitaalinen työnteko on tullut niin tärkeäksi, että nettikatkokset on yhä harmillisempia.
- Verkosta saadaan uutta bisnestä ja uutta viihdettä. Hyödyt ovat niin isoja, että hyväksymme haitat, Hyppönen sanoi.
Maailman on aiemminkin rakentanut isoja riippuvaisuuksia. Maailma tuli riippuvaiseksi sähköstä 150 vuoden aikana, nyt mikään yhteiskunta ei tulisi toimeen ilman sähköä. – Nyt olemme parikymmentä vuotta rakentaneet riippuvuutta tietoverkoista. Kohta olemme tilanteessa, että kun tietoverkot pysähtyvät, tehtaat pysähtyvät, Hyppönen ennusti.
Facebookin sovellusten kaatuminen ei aiheuttanut kovin isoja ongelmia kenenkään elämässä, mutta pinnan alla vaikutukset olivat suuria. – Sovellusten kaaduttua miljardit kännykät ryhtyivät pommittamaan netin nimipalvelimia ja niiden kuorma kasvoi 300-kertaiseksi. Facebookin ongelmien takia koko muu netti toimii hitaammin. Tämä oli hyvä esimerkki riippuvuussuhteista: kun tarpeeksi iso osa verkosta muuttuu mustaksi aukoksi, koko muu verkko kärsii, Hyppönen muistutti.
Rauli Paananen kysyikin, ovatko yksittäiset yritykset jo liian suuria? - Facebookin kaatumisessahan ei ollut mitenkään isosta virheestä, vaan peruskonfiguroinnista.
Mutta onko olemassa jokin palvelu, jota ilman ei voisi olla? - Jos Googlen haku ei toimisi, olisin aika kädetön, sanoi Mikko Hyppönen.
Jarno Limnellin mukaan Facebookin kaatumisella oli hyviä seurauksia. - Nyt sentään käymme keskustelua Facebookin yhteiskunnallisesta asemasta. Euroopassa meidän pitää keskustella, miten riippuvaisia haluamme näistä palveluista olla.
Riippuvuuttamme teknologiajäteistä lisää entisestään laitteiden huikeasti kasvanut laskentakyky. Ja niihin tullut tekoäly, vaikka siinä kehitys on vasta alkuvaiheessa. - Googlen hakukone on tänään enemmän magiaa kuin insinööritiedettä, sillä se on 15 vuotta opettanut itseään paremmaksi, Hyppönen muistutti.
Kymmenen vuoden kuluttua kone koodaa jo hyvin. - Koodarit jäävät työttömiksi, musiikin säveltäminen, runojen kirjoittaminen, kaikki nämä jäävät koneiden hommaksi, Hyppönen ennusti.
Kuva: Adobe Stock
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.