DNA kertoi eilen, että sen kaikki tuhannet 5G-tukiasemat on nyt liitetty SA- eli standalone-tekniikkaa tukevaan core-verkkoon. Edessä on näin siirtymä ”oikeaan 5G-tekniikkaan” ensi vuonna. Sen sijaan millimetriaalloille eli 26 gigahertsin taajuuksien laajamittaiseen käyttöön operaattorille ei ole isoa hinkua.
DNA:n runko- ja IP-verkkojen johtaja Kimmo Liikosen mukaan SA-tekniikka tuo käyttöön monia hyötyjä. Paljon mainostettu viiveen kutistuminen ei ole kuitenkaan se merkittävin.
- SA-tekniikan avulla saadaan muutama millisekunti pois radioverkon viiveestä, joka saattaa kertautua käyttökokemuksessa helposti moninkertaiseksi, jos käytettävä palvelu perustuu useiden pienien datapakettien siirtoon. Nykyisellään NSA-arkkitehtuuriin pohjautuvan radioverkon viive on noin 10 millisekunnin paikkeilla.
Latenssia merkittävämmäksi Liikonen nostaa mahdollisuuden viipaloida taajuusalueita ei antaa käyttäjille dedikoituja taajuuksia. - SA:n osalta merkittävämpi vaikutus on palvelupohjaisella arkkitehtuurilla, mikä mahdollistaa verkkoresurssien viipaloinnin ja prosessoinnin sijoittamisen palvelun kannalta optimaalisella tavalla. Siten SA:n vaikutusta eri palveluiden vasteaikaan ei kannata sitoa vain tämän päivän kokemukseen lähinnä internetissä toimivista palveluista.
Kesällä 2020 DNA sai Telian ja Elisan ohella oman 800 megahertsin siivunsa 26 gigahertsin alueen huutokaupassa, tarkalleen alueen 26,7-27,5 gigahertsiä. Liikosen mukaan DNA on testannut taajuutta laboratorioverkossa ja asiakkaiden kanssa on käyty alustavia käyttökohdekeskusteluja. Laajamittaiseen kaupalliseen käyttöön millimetritaajuudet eivät hänen mukaansa näytä olevan vielä valmiita.
- Tekniikka tullee Euroopassa markkinoille vaiheittain yrityssovellusten tai esimerkiksi kiinteiden FWA-yhteyksien myötä. 26 gigahertsin tekniikan yleistyminen vaatii uusia, kyseistä tekniikkaa erityisesti vaativia, 5G-palveluita lähteäkseen leviämään. Toistaiseksi 3,5 gigahertsin taajuusalue näyttää kykenevän lähes kaikkeen tiedossa oleviin sovelluskohteisiin, Liikonen kertoo.
Toki on niinkin, ettei 26 gigahertsin alueelle ole vielä kaupallisia päätelaitteita. Joka tapauksessa DNA:lla ei Liikosen mukaan ole suunnitteilla laajamittaista 26 GHz käyttöönottoa 5G-verkolle. Se vaatisi myös lisärakentamista tukiasemaverkkoon.
- Nykyinen tukiasemakalustus ei suoraan tue 26 GHz taajuutta, vaan sinne täytyisi tehdä laajennuksia. Meillä on todella hyvin kapasiteettia vielä jäljellä 3,5 gigahertsin 5G-verkossa jäljellä, joten kapasiteetin näkökulmasta emme vielä näe tarvetta 26 gigahertsin verkolle, Liikonen päättää.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.