Kvanttilaskennassa otetaan nyt suuria harppauksia eteenpäin. Perinteisessä laskennassa klassinen tietokone tulee todennäköisesti olemaan aina tehokkaampi kuin kvanttitietokone, mutta monen ongelman ratkaisemiin kvanttilaskenta sopii paremmin. IBM esitteli eilen kvanttilaskennan edistysaskeliaan, joita otetaan yhtiön Zürichin tutkimuskeskuksessa. Näyttää siltä, että kvanttilaskennalle sopivissa tehtävissä kvanttikoneesta tulee klassista konetta tehokkaampi seuraavan kahden vuoden aikana. Tämä tarkoittaisi todellista kvanttimurrosta tai kvanttiherruutta.
IBM esitteli viime viikolla uuden kvanttipiirinsä. Eagle kasvatti piirin kubittien määrän 127:een. Samalla yhtiö esitteli koko kvanttilaskentakoneensa toisen polven järjestelmän. Quantum System Two on valmis hyödyntämään tulevien 433- ja 1221-kubittisten piirien eli Ospreyn ja Condorin tehoa.
Kvanttilaskennassa pelkästään kubittien määrän lisääminen ei riitä. Tärkeää on tehdä laskennasta luotettavampaa eli pienentää kvanttitilojen lukuvirheiden määrää. IBM:n mukaan virheiden määrä on viimeisen kahden vuoden aikana pienentynyt merkittävästi ja tällä hetkellä puhutaan 0,1 prosentin virhemarginaalista.
IBM:n kvanttitutkimusta Zürichissä johtavan Zaira Nazarion mukaan virheiden määrän pieneneminen vielä yhdellä kertaluokalla tarkoittaa, että IBM voi rakentaa ja ajaa muutaman tuhannen portin kvanttipiirejä suhteellisen luotettavasti. Tällaisia prosesseja ei enää voisi käytännössä simuloida klassisilla tietokoneilla.
Nazarion mukaan tämä vaatii muutaman sadan kubitin kvanttikonetta. Sen jälkeen olemme kvanttimurroksen kohdalla. Hänen mukaansa tämä voisi tapahtua seuraavan kahden vuoden aikana, mikäli nykykehitys jatkuu.
Nazario nosti esiin kemiallisen prosessin simuloinnin. Vuodesta 2017 sen ajo IBM:n kvanttikoneilla on tullut 120 kertaa tehokkaammaksi. Tämä on tulosta sekä kubittien määrän kasvusta IBM:n kvanttipiireillä että uudesta Qiskit-ajoympäristöstä.
Mikäli kvanttikoneiden kehitys kiinnostaa, Nazarion näkymyksiin voi tutustua täällä.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.