Elisan kyselytutkimuksessa on selvitetty suomalaisten kyberturvallisuuden tilaa. Tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista altistui vuonna 2021 verkko- tai puhelinhuijaukselle. Joka kymmenes vastaaja kertoi tulleensa varmasti huijatuksi.
Viime vuonna huijauskampanjat tulivat suomalaisten iholle ennätyksellisen laajasti. Elisa selvitti loppuvuodesta 2021, millaisena suomalaiset kokevat kyberturvallisuuden tilan, ja löytyykö heiltä valmiudet toimia kyberhuijauksen osuessa kohdalle.
Suomalaisista yli 70 prosenttia on saanut huijausviestejä sähköpostin välityksellä, ja 57 prosenttia on altistunut huijaukselle puhelimen kautta. Huomattavaa on, että kaksi kolmesta vastaajasta ei usko tunnistavansa kaikkia häneen kohdistuneita verkkohuijauksia.
- Yli puolet suomalaisesta altistui huijauksille puhelimen välityksellä. Tähän vaikuttivat muun muassa kahdesti aktivoitunut Flubot-tekstiviestihuijaus sekä erilaiset huijauspuhelut. Nämä ilmiöt näkyivät myös Elisalla, ja heinäkuusta 2021 lähtien olemme pystyneet estämään merkittävän määrän Suomeen tulevista huijauspuheluista, joissa suomalaista puhelinnumeroa kopioidaan luvattomasti ulkomaiden kautta. Huijarit kuitenkin kehittävät menetelmiään koko ajan, ja kuluttajan on hyvä tunnistaa tyypillisiä huijausviestejä, kommentoi Elisan tietoturvajohtaja Teemu Mäkelä.
- Monelle voi olla epäselvää, mikä ero on hyökkäyksen kohteeksi joutumisella sekä huijatuksi tulemisella. Huijausviestin saapuminen puhelimeen ei automaattisesti saastuta puhelinta. Viestin avaaminenkaan ei tätä vielä tee, mutta viestissä olevien linkkien klikkaaminen ja sovellusten lataaminen lisää riskiä huomattavasti, Mäkelä jatkaa.
Kysely paljasti 18–24-vuotiaiden suomalaisten olevan alttiimpia verkkohuijausten uhreja: 35 prosenttia nuorista aikuisista ei käytä laitteissaan tietoturvapalveluita, siinä missä yli 65-vuotiaista 91 prosenttia kertoo suojanneensa laitteensa. Huijatuksi jouduttuaan 65-vuotiaat kokevat omaavansa paremmat toimintavalmiudet kuin 18-24-vuotiaat. Nuorista aikuisista 57 prosenttia ei tiedä miten toimia, jos tulee huijatuksi. Yli 65-vuotiaiden vastaava lukema oli 43 prosenttia.
Teemu Mäkelän mukaan suojaamattomat laitteet ovat alttiita muun maussa palvelunestohyökkäyksille, joiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa viime vuosien aikana. Koronaepidemian alussa Elisalla nähtiin selvä piikki palvelunestohyökkäysten volyymissa. - Jos laitteiden tietoturva ei ole tarpeellisella tasolla, voi se päätyä hyökkäyksen kohteeksi ja osaksi hyökkäyksiin käytettäviä bottiverkostoja, Mäkelä avaa.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.