Tulevaisuudessa 6G-verkkoon jatkuvasti kytketystä autosta tulee todellinen ohjelmistoekosysteemi, jossa eurooppalaisten pitää pystyä kilpailemaan amerikkalaisten ja kiinalaisten autovalmistajien kanssa. Kun F-35-hävittäjälentokoneessa on kahdeksan miljoonaa riviä koodia, on nykyaikaisessa henkilöautossa on jo satoja miljoonia koodirivejä.
Autot vetävät pian vertoja ohjelmiston kompleksisuudessa matkapuhelimille, sanoo Empirical Software Engineering -yksikön professori Tero Päivärinta Oulun yliopistosta. - Auto on internet-laite siinä missä monet muutkin ja hyvin ohjelmistointensiivinen sellainen. Tutkijalle auto tarjoaa hyvin rikkaan ohjelmistoympäristön, jossa on valtava määrä tutkittavia ja ratkaistavia asioita, Päivärinta sanoo.
Liikenne muuttuu tulevaisuudessa älyliikenteeksi, jossa teillä kulkee ennen pitkää itsenäisesti liikkuvia autoja. Autonomisen ajoneuvon esiasteita on jo nähty, ja kun autonomisuuden aste kasvaa, eri järjestelmien yhteensopivuus ja yhteistoiminta muodostuu elintärkeäksi. Jotta liikenne olisi turvallista, ajoneuvojen täytyy reagoida ympäristöönsä ja toisiin ajoneuvoihin, ihmisistä puhumattakaan.
- Autojen tietoisuus ympäristöstään asettaa valtavia vaatimuksia tietoliikenteelle ja konnektiviteetille. Tarvitsemme myös ohjelmistoratkaisuja yhteenliitettävyyden lisäksi myös auton hallintajärjestelmiin ja ennen pitkää myös työ- ja viihdesovelluksiin. Kaikki nämä rajapinnat täytyy standardoida, jotta varmistetaan niiden yhteentoimivuus, Päivärinta sanoo.
Tämä on ohjelmistofirmojen näkökulmasta erittäin hyvä uutinen. Sen sijaan, että koodifirma laatisi ohjelmistoja vain yhden automerkin käyttöön, yritykset voivat valmistaa niitä kaikille automerkeille. Päivärinnan mukaan ajoneuvojen ohjelmistoekosysteemi määritellään uudelleen ja sillä on suurta merkitystä Euroopan autoteollisuudelle.
- Eurooppalaisten täytyy pystyä kilpailemaan amerikkalaisten ja kiinalaisten autovalmistajien kanssa. Se vaatii tiettyä etukenoa standardoinnissa ja klustereiden luomista sen sijaan, että sitouduttaisiin yhden automerkin taakse. Oulukin on nykyään autokaupunki paikallisen, jo satakunta yritystä sisältävän klusterin seurauksena. Melkein kaikissa moderneissa autoissa ympäri maailman on ohjelmistoja, joita on kehitetty Oulussa.
Matkapuhelimet antavat meille jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä autoista tulee jatkossa. Minkä tahansa valmistajan puhelimella minkä tahansa operaattorin verkossa voi soittaa mihin tahansa puhelimeen maailmassa. Pidämme tätä itsestäänselvyytenä ja tätä yhteentoimivuutta on lupa odottaa myös älyliikenteen osalta. Älyliikenne ei tosin tarkoita jatkossa ainoastaan renkailla liikkuvia vempeleitä, vaan myös lentoaluksia.
Langattoman tietoliikenteen sovellusalueiden parissa työskentelevä dosentti Jussi Haapola Oulun yliopistosta korostaa 6G:n perusajatusta: lukemattomista lähteistä tulee valtava määrä dataa, joka vastaanotetaan ja prosessoidaan älykkäästi ja välittömästi. - Se mahdollistaa reaaliaikaisen liikennesuunnittelun ja varoitusjärjestelmiä, jotka antavat ilmoituksen kuskille tai ajoneuvolle vielä näkymättömästä uhkasta, esimerkiksi mutkan takana tai muun näköesteen takana olevasta tilanteesta, Haapola sanoo.
Sekä Haapola että Päivärinta haluavat painottaa, että 6G ei ole itsetarkoitus vaan se on asioiden mahdollistaja. - Haluan, että 6G on jatkossa kuin ilma tai sähkö. Asiat toimivat, mutta meidän ei tarvitse kiinnittää siihen huomiota, Haapola sanoo.
Kuva: Kenichi Komatsu, Oulun yliopisto
Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKOn lukujen mukaan Suomessa myytiin heinä-syyskuussa reilut 636 tuhatta puhelinta, mikä on 4,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rahassa mitattuna myynnin arvo sen sijaan laski 1,6 prosenttia.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.
