Pitkän uran Nokiassa tehnyt Veijo Kontas sai korkeimman kunnianosoituksen, jonka yliopisto voi myöntää akateemisen maailman ulkopuoliselle henkilölle, kun Oulun yliopisto myönsi hänelle kunniatohtorin arvonimen. Kontas on ollut merkittävässä roolissa Oulun alueen ekosysteemissä teollisuuden ja yliopistomaailman sillanrakentajana.
Kontas on toiminut pitkään Nokian järjestelmäpiirien tuotekehityksen johtajana. Kontaksen suunnittelemia mikropiirejä on kolmessa miljardissa puhelimessa ja hänen osaamisensa on sitä lajia, että hänen on uutisoitu jopa pelastaneen Nokian verkkopuolen liiketoiminnan. Kontaksen aloitteesta Oulun yliopistolla on kaksi SoC-lahjoitusprofessuuria (System-on-Chip, järjestelmäpiiri), joista toinen rahoitetaan suureksi osaksi hänen budjetistaan Nokiassa.
Langattoman tietoliikenteen keskuksen (CWC) professori Markku Juntin mukaan Kontas on vienyt Nokian teknologiaa ja tuotteita eteenpäin. - Oulun seudulla hän ja hänen ryhmänsä on rekrytoinut meiltä valmistuneita diplomi-insinöörejä ja tohtoreita jo ennen näitä lahjoitusprofessuuriasioita. Konkreettinen seuraus hänen pitkästä urastaan ja osaamisestaan tälle alueelle on se, että Nokialla on Oulussa merkittävä tutkimus- ja kehityskeskus.
CWC:n radiotekniikan professori Aarno Pärssinen on ollut Kontaksen kanssa samaan aikaan töissä Nokiassa, vaikkakaan suoria työkavereita he eivät olleetkaan. Kontas on alalla hyvin tunnettu ja pidetty hahmo, ja Pärssinen jakaa tämän näkemyksen.
- Veijo oli matkapuhelinaikoina aina vastuullisimmassa tehtävässä Nokiassa. Kun Nokian matkapuhelimet ja viestiverkot nostivat yrityksen maailman huipulle, hän oli keskeinen tekijä siinä, miten se kaikki osaaminen rakennettiin Suomeen, Pärssinen sanoo.
Kehut on helppo allekirjoittaa. Jos ulkomailla tulee mitään puhetta suomalaisesta piirisuunnittelusta, Kontas on suurin piirtein ainoa nimi, jonka useimmat mobiilialan suunnittelijat tietävät.
Kontaksen itsensä mukaan teknologinen kehitys on vähän niin kuin vanheneminen: se tapahtuu vääjäämättä. - Nykyisin isoja trendejä ovat digitalisaatio ja tekoäly, mutta on tärkeää myös satsata perinteisiin alueisiin kuten tietoliikenteeseen ja mikropiirisuunnitteluun, jotta meillä olisi osaajia jatkossakin. Suuret trendit kaikki pohjautuvat tietoliikenteen kehittymiselle, minkä takia myös Oulun 6G-lippulaiva on tärkeässä roolissa, Kontas pohtii.
- Maailman suurissa kaupungeissa 4G:n rajat tulevat vastaan nyt. 5G kantaa ehkä vuosiin 2027-2028 ja sitten tarvitaan lisää kapasiteettia, mikä ajaa 6G:tä eteenpäin. Teknologiset haasteet ovat merkittäviä, eivätkä tämänhetkiset ratkaisut riitä. Nokiassa satsataan 6G:n kehitykseen nyt jo ihan täysillä ja olemme markkinoilla tämän vuosikymmenen lopulla. Teollisuudessa katsotaan, että 6G:n kaupallinen lanseeraus tapahtuu vuoden 2029 puolivälissä, Kontas sanoo.
Oulun merkitys tietoliikenneteknologian kehitykselle jatkuu vahvana. Kontaksen mukaan Oulu on Nokian tärkein tuotekehityskeskus mobiiliverkoissa ja se näkyy konkreettisesti yliopiston läheisyyteen kohoavan kampuksen muodossa. Kontakselle itselleen Oulu on ollut merkittävä paikka neljän vuosikymmenen ajan paitsi ammatillisesti, myös henkilökohtaisesti, ja siksi kunniantohtorius tuntuu erityisen hyvältä Oulun yliopiston myöntämänä.
- Olen todella otettu tästä kunniasta. Tärkeintä paikassa ovat ihmiset. Oulussa tekemisen meininki on ollut aina korkealla tasolla. Siellä ollaan kovia tekemään töitä, mutta myös leppoisia ja avoimia vaikka kaikki eivät aina puhukaan niin paljon. Kun pohjoisessa jotain luvataan, niin se kyllä tapahtuu myös.
Kuvassa professorit Aarno Pärssinen ja Markku Juntti keskellään tuore kunniatohtori Veijo Kontas (kuva: Ville Wittenberg).
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
