Sulautettuja järjestelmiä on aina kehitetty internetistä löytyvillä työkaluilla ja ohjelmistoilla, koska ne ovat ilmaisia. - Suunnittelijat ovat aina halunneet tehdä kaiken itse atomeista alkaen, mutta tämä malli on kuitenkin tulossa tiensä päähän, sanoi Etteplanin teknologiajohtaja Jaakko Ala-Paavola yhtiönsä järjestelmässä teknologiapäivässä tänään.
Tällainen DIY-menetelmä (do-it-yourself) on periaatteessa avoin, eikä maksa mitään, koska kaiken saa ilmaiseksi internetistä. - Tämä malli törmää uuteen tietoturvaregulaatioon. Tulee uusia vaatimuksia, jotka kohdistuvat yrityksen prosesseihin. Tällöin itse tehty ei enää tuokaan säästöjä.
Ala-Paavola sanoi, että kyberturvallisuus eli ”CySe on uusi FuSa” eli toiminnallinen turvallisuus. - Tuotevastuullisella taholla on velvollisuus seurata komponenttitoimittajan prosesseja, joten tätä varten pitää olla allokoituna oma tiimi. Jatkossa itse ylläpidetyt alustat ei enää ole järkevin vaihtoehto, eivät teknisesti eikä taloudellisesti.
Etteplan on toki itse suunnitellut asiakkailleen tällaisia tuotteita vuosikymmeniä. Nämä ajat ovat pitkälti ohi. - Kun tekee atomeista asti itse, ylläpidon taakka nousee niin suureksi, että käytännössä kaupallinen alusta on ainoa järkevä vaihtoehto.
Mutta onko uusi kyberturvaregulointi tappamassa koko vanhan sulautettujen järjestelmien kehitysmallin? - Ei kokonaan, mutta pienen volyymin tuotteissa regulaation täyttäminen on haasteellista, Ala-Paavola sanoi.
Tuotekehityksen automaation ongelmana on pitkään, ainakin 15 tai 20 vuoden ajan, ollut se, ettei tuottavuus ole parantunut. Ala-Paavolan mukaan iso syy on se, että tekemisen tapa on olut samanlainen pitkään. - Samaan aikaan ohjelmistomaailmassa on tuotu valtavasti uusia menetelmiä ja työkaluja käyttöön, kuten low-code- ja no-code .-alustat, mutta automaatiomaailmassa on jääty paikoilleen.
- Moni yritys haluaisi käyttää uusia työkaluja, mutta suljetut järjestelmät muuttuvatkin nyt ongelmaksi. Avoimissa alustoissa teknologia ei rajoita, vaan tukee valintoja, Ala-Paavola kehuu.
Teknologiapäivänsä demoissa Etteplan esitteli esimerkiksi Matlabilla ja Simulinkillä mallinnettu pyörökuorman ohjainta, joka pyöri congatecin korttitietokoneella. Linux-pohjaisella ctrlX OS:llä mallipohjaisesti tehty koodi kommunikoi reaaliaikaisesti pyörökuormaajan mallin kanssa. Itse asiassa ohjain ei edes tiedä, kommunikoiko se mallin vai fyysisen proton kanssa.
CtrlX OS on aunperin Bosch Rexrothin Ubuntun päälle kehittämä teollisuuden automaatiolaitteiden käyttöjärjestelmä. Se on pitkälle modulaarinen ja siihen voidaan lisätä joustavasti erilaisia sovelluksia ja moduuleja. Käyttöjärjestelmää voidaan ajaa laajasti erilaisilla latealustoilla PLC-ohjaimista teollisuus-PC-koneille ja yhden kortin tietokoneille.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
