Datakeskusten sähkönkulutus on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina, ja tekoälyteknologiat ovat merkittävä syy tähän kasvuun, selviää tuoreesta EPRI:n eli Electric Power Research Instituten tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan datakeskusten sähkönkulutus Yhdysvalloissa on kaksinkertaistunut vuodesta 2017 vuoteen 2021, ja tekoälysovellusten osuus tästä kulutuksesta on nopeasti kasvamassa. OpenAI:n ChatGPT:n kaltaiset tekoälymallit ovat esimerkki siitä, miten tekoäly vaikuttaa sähkönkulutukseen. Yhden ChatGPT-kyselyn käsittelyyn kuluu noin 2,9 wattituntia sähköä, mikä on kymmenen kertaa enemmän kuin perinteisen Google-haun vaatima energia.
Tutkimuksessa ennustetaan, että datakeskukset voivat kuluttaa jopa 9,1 prosenttia Yhdysvaltojen vuosittaisesta sähköntuotannosta vuoteen 2030 mennessä, jos kasvu jatkuu nykyisellä tahdilla.
Yhdysvalloissa suurin osa datakeskusten sähköntarpeesta keskittyy muutamaan osavaltioon, erityisesti Virginiaan, jossa datakeskukset muodostavat jo nyt neljänneksen osavaltion sähkönkulutuksesta. Vuoteen 2030 mennessä tämän osuuden arvioidaan nousevan lähes puoleen, mikäli kasvu jatkuu.
EPRI korostaa raportissaan tarvetta parantaa datakeskusten energiatehokkuutta ja joustavuutta. Tähän voidaan päästä muun muassa kehittämällä tehokkaampia jäähdytysjärjestelmiä ja käyttämällä uusiutuvaa energiaa. Lisäksi sähköyhtiöiden ja datakeskusten rakentajien välistä yhteistyötä tulisi tiivistää, jotta sähköntarpeet ja tarjonta saadaan paremmin kohtaamaan.
Datakeskusten nopea kasvu ja tekoälyn yleistyminen luovat haasteita paikallisille ja alueellisille sähköverkoille. Uudet datakeskukset voivat vaatia jopa 1000 megawatin tehoa, mikä vastaa 800 000 kotitalouden sähköntarvetta. Tämän vuoksi tarvitaan ennakoivaa suunnittelua ja investointeja sähköinfrastruktuuriin, jotta datakeskusten kasvu ei heikennä sähkönjakelun luotettavuutta muille asiakkaille.
Tämä tutkimus osoittaa, että tekoäly ja datakeskukset tulevat olemaan merkittäviä tekijöitä sähkönkulutuksen kasvussa tulevina vuosina. Siksi on tärkeää kehittää strategioita, jotka tukevat kestävää kasvua ja energiatehokkuutta.
EPRI:n tutkimus "Powering Intelligence: Analyzing Artificial Intelligence and Data Center Energy Consumption" koskee toki Yhdysvaltain markkinoita, mutta samat ongelmat ovat edessä Euroopassa. Tutkimukseen voi tutustua täällä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
