Japanilainen teknologiayritys Asahi Kasei on onnistunut demoamaan uutta patentoitua korkeaionista johtavaa elektrolyyttiään. Tämä teknologinen läpimurto mahdollistaa akuille suuremman tehon matalammissa lämpötiloissa ja paremman kestävyyden korkeissa lämpötiloissa.
Sekä kylmä että kuuma ovat ongelma nykyisissä litiumioniakuissa. Asahi Kasei kertoo lisäksi, että uusi elektrolyytti voi osaltaan alentaa kustannuksia ja pienentää akkukoteloiden kokoa, mikä parantaa energiatiheyttä entisestään.
Yleensä litiumioniakkuja suositellaan käytettäväksi lämpötila-alueella 10-45 °C. Alhaisemmat lämpötilat johtavat pienempään kennokapasiteettiin, pienempään tehoon ja pidempiin latausaikoihin. Korkeammat lämpötilat taasen johtavat nopeutuneeseen ikääntymiseen, mikä lyhentää akun käyttöikää.
Nopeasti kehittyvillä energian varastointijärjestelmien markkinoilla maailmanlaajuisesti, erityisesti sähköajoneuvoissa alalla, vakaa akun suorituskyky ja korkea kestävyys äärimmäisissä lämpötiloissa ovat erittäin tärkeitä ominaisuuksia.
Asahi Kasei aloitti korkean ioninjohtavuuden omaavan elektrolyytin kehittämisen vuonna 2010, kun kunniajäsen Akira Yoshino keskittyi asetonitriiliin lupaavana litiumioniakkuelektrolyyttien ainesosana. Käyttämällä korkean ionin johtavaa elektrolyyttiä on mahdollista pienentää akkupakkauksen kokoa säilyttäen samalla tehon, mikä lisää akun energiatiheyttä ja alentaa akun kokonaiskustannuksia.
Verrattuna tavanomaisella elektrolyytillä valmistettuihin kennoihin testatut lieriömäiset kennot osoittivat suurta tehoa -40 °C:ssa ja kaksinkertaistavat käyttöiän 60 °C:ssa, ennen kuin ne saavuttivat 80 prosentin terveydentilan. Yhtiö aikoo kaupallistaa tekniikkansa ensi vuonna.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
