Sähköverkon ulkopuolella on tuhansia linkkimastoja, sääasemia, rakennustyömaita, rautateitä ja muita kohteita, joissa tarvitaan pieniä määriä sähköä. VTT-vetoisessa projektissa havaittiin, että polttokennoteknologia mahdollistaa toimintavarman, etäohjattavan ja ympäristöystävällisemmän sähköntuotannon jopa vaikeakulkuisissa ääriolosuhteissa.
Esimerkiksi kaasua hyödyntävä polttokennoteknologia osoittautui soveltuvan erittäin hyvin ääriolosuhteissa sijaitsevien kohteiden sähköistämiseen, aina 40 pakkasasteesta yli 50 asteen trooppisiin lämpötiloihin, kertoo RoRePower-projektin koordinaattorina toiminut VTT:n tutkimusprofessori Jari Kiviaho.
Perinteisesti vaikeakulkuisissa paikoissa tarvittava sähkö on tuotettu dieselgeneraattoreilla. Projektissa testatun kiinteäoksidipolttokennoteknologian hyötysuhde on parempi perinteisiin menetelmiin verrattuna, ja lisäksi biopohjaista polttoainetta käyttämällä sähköä voidaan tuottaa päästöttömästi syrjäisiinkin sijainteihin.
- Tällä ratkaisulla on maailmanlaajuisesti jopa kymmeniä tuhansia potentiaalisia käyttökohteita. Suomessa tätä voidaan hyödyntää esimerkiksi sääasemien, syrjässä olevien liikennevalojen sekä rajavalvontaan käytettävien kameroiden sähköistämisessä sekä droonien lataamisessa, Kiviaho kertoo.
Polttokennoteknologian etu on myös huoltovapaus, sillä yhdellä tankkauksella pystytään tuottamaan sähköä pelkän etävalvonnan avulla jopa vuoden ajan. Järjestelmää voidaan käyttää myös rinnakkain esimerkiksi aurinkokennojen tai akuston kanssa.
Kansainvälisessä projektissa testattiin polttokennolaitteistoa yli 50 kohteessa eri puolilla maailmaa. Suomessa laitteistoa testattiin Karjaan Puhelimen datakeskuksessa, jonka keskimääräinen sähköntarve oli alle 1 kW. SolydEran polttokennojärjestelmää koeajettiin kohteessa onnistuneesti noin kahden vuoden ajan. Tänä aikana järjestelmä tuotti kaiken datakeskuksen tarvitseman sähkön Auris Energian toimittamalla kaasulla.
Projektissa kehitetyt ja testatut järjestelmät ovat nyt kaupallisia tuotteita ja ne soveltuvat erinomaisesti pienimuotoiseen sähköntuotantoon erittäin vaativissa olosuhteissa.
RoRePower oli 4-vuotinen EU-rahoitteinen projekti, jonka tavoitteena oli kehittää ja testata pieniä voimanlähteitä vaikeakulkuisiin, sähköverkon ulkopuolella sijaitseviin etäohjattaviin kohteisiin. VTT:n lisäksi konsortiossa olivat mukana Sunfire, new enerday, SolydEra, EFCF ja 3E Energy. Projekti on saanut rahoitusta EU:n polttokenno- ja vety-yhteisyritykseltä sopimusnumerolla 824953 ja Horizon 2020 -tutkimus- ja innovointiohjelmasta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
