Kriittisen infrastruktuurin suojelu on siirtymässä uuteen aikakauteen, kun tekoälystä (AI) tulee avaintekijä kyberuhkien torjunnassa. Check Point Researchin mukaan vuosina 2024 tammi–elokuussa energia- ja vesilaitoksiin kohdistui viikossa keskimäärin 1514 kyberhyökkäystä, mikä on peräti 37 % enemmän kuin edellisvuonna.
Tämä kasvu korostaa tekoälyyn perustuvien ratkaisujen merkitystä infrastruktuurin puolustuksessa. AI:n kyky käsitellä valtavia datavirtoja reaaliajassa mahdollistaa poikkeavuuksien ja uhkien havaitsemisen nopeammin ja tarkemmin kuin koskaan ennen.
Koneoppiminen mahdollistaa järjestelmien jatkuvan kehittymisen ja kyvyn pysyä kyberrikollisten edellä. Voimaverkkojen, vesihuollon ja liikenneverkkojen operaattoreille AI tarjoaa tehokkaan suojan, joka voi estää vakavia häiriöitä. Lisäksi tekoäly vapauttaa ihmisen asiantuntijat rutiinitehtävistä ja antaa heille enemmän aikaa keskittyä monimutkaisiin uhkien analysointiin ja ratkaisuihin. Vaikka tekoälyyn liittyy myös riskejä, kuten tekoälypohjaiset hyökkäykset, sen tarjoamat hyödyt infrastruktuurin suojelussa ovat merkittäviä.
Tekoäly ei pelkästään paranna uhkien havaitsemista, vaan se tehostaa myös automaatiota kriittisissä järjestelmissä. AI voi itsenäisesti analysoida hälytyksiä, yhdistää tietoja eri lähteistä ja aloittaa tarvittavat vastatoimet. Tämä nopeuttaa reaktiota kyberhyökkäyksiin ja vapauttaa ihmistiimit strategiseen suunnitteluun. Tällainen automaatio lisää kriittisen infrastruktuurin joustavuutta ja varmistaa, että järjestelmät pysyvät toimintakykyisinä myös kyberhyökkäysten aikana.
Generatiivinen tekoäly tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi ohjelmistojen koodianalyysiin ja haavoittuvuuksien löytämiseen, mutta samalla rikolliset voivat hyödyntää sitä luomaan uusia haittaohjelmia ja innovatiivisia hyökkäyskeinoja. Tämä kaksiteräinen miekka pakottaa kriittiset sektorit olemaan entistäkin valppaampia tekoälyn hyödyntämisessä ja sen tarjoamien uhkien torjunnassa.
Energiasektori on yksi esimerkki siitä, miten tekoäly voi tehostaa infrastruktuuria. Älykkäissä sähköverkoissa AI ennustaa energiantarpeen vaihtelut ja optimoi energian jakelun, mikä parantaa energiatehokkuutta ja varmistaa vakaat toimitukset. Lisäksi tekoäly auttaa ennakoivassa huollossa, ennustamalla laitteistojen vikoja ja vähentäen näin käyttökatkoksia sekä ylläpitokustannuksia.
Liikenteen alalla tekoäly auttaa parantamaan liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. AI optimoi liikennevalojen toiminnan, ennustaa ruuhkat ja ehdottaa parhaita reittejä, mikä lyhentää matkustusaikoja ja vähentää päästöjä. Lisäksi tekoälyyn perustuvat valvontajärjestelmät parantavat turvallisuutta seuraamalla ja analysoimalla liikenneväyliä reaaliajassa.
Tekoälyn integroiminen kriittisiin infrastruktuureihin ei ole enää tulevaisuuden visio, vaan välttämättömyys, jotta voimme suojata yhteiskuntamme elintärkeät järjestelmät entistä monimutkaisempia kyberuhkia vastaan.
Lue lisää täältä.
Infineon Technologies on tänään julkistanut AURIX TC4Dx -mikro-ohjaimen, joka on uusimman AURIX TC4x -perheen ensimmäinen jäsen. Uusi mikro-ohjain perustuu 28 nanometrin teknologiaan ja tarjoaa lisää suorituskykyä sekä korkeanopeuksisia yhteyksiä.
Viikon päästä alkavat Münchenissä ammattielektroniikan tärkeimmät messut, kun Electronica avaa ovensa. Tämä tarkoittaa, että messujen uusien tuotteiden vyöry on jo alkanut. Flex Power Systems lupaa esitellä Münchenissä uutta datakeskusten teholähdettään.
Intel on ollut viime aikoina uudenlaisissa huhuissa, kun yhtiötä on välillä pilkottu, välillä myyty. Kolmannen neljänneksen tulokseen kirjattiin massiiviset 16,6 miljardin dollarin tappiot, mutta pääjohtaja Pat Gelsinger sanoo silti, että Inteliä tai sen osia ei olla myymässä minnekään.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.
