Tekniikan lisensiaatti Rauli Kaksonen on kehittänyt Oulun yliopistossa menetelmän, jolla voidaan mitata IoT-laitteiden kyberturvaa. IoT-laitteesta laaditaan tietoturvakuvaus, joka voidaan varmentaa työkalujen avulla ja jolla eri osapuolet voivat todeta tietoturvan todellisen tason.
Kaksosen väitöstyössään esittelemällä menetelmällä voidaan pienentää esineiden internetin (Internet of Things, IoT) kyberturvariskejä. Uusi menetelmä paljastaa ongelmat kyberturvassa aiemmin. Näin voidaan merkittävästi parantaa IoT-laitteiden turvallisuutta ja vähentää laitteiden aiheuttamia riskejä yhteiskunnalle.
Internetiin liitettyjä esineitä (IoT-laitteita) on kaikkialla. Teollisuudessa ne ohjaavat koneita ja prosesseja. Sairaalojen mittarit ja hoitolaitteet on kytketty tietoverkkoon. Myös sähköjärjestelmäämme ohjaavat IoT-laitteet. Taloissamme on etäluettavia mittareita. Kodeissamme on etäohjattavia valoja, siivousrobotteja, kameroita tai verkkoreitittimiä. Jokaisen näistä laitteista tulisi olla tietoturvallinen, mutta näin ei usein ole. Mikä hidastaa turvan kehittämistä?
- Alan sekavat käytännöt ja standardit. Jopa alan ammattilaisten on vaikea arvioida IoT-tuotteiden tietoturvaa. Tämä taas tarjoaa valmistajille mahdollisuuden välttää tietoturvaan panostamisen. Älykäs yhteiskunta on täysin riippuvainen esineiden internetistä. Kyberturva ei ole pysynyt tämän kehityksen tahdissa ja ongelmia paljastuu liian usein, Kaksonen summaa.
Kaksosen uskoo, että hänen kehittämänsä läpinäkyvä ja automatisoitu menetelmä kannustaa kehittämään turvallisempia IoT-järjestelmiä. - On korkea aika tehostaa kyberturvan testaamista ja vaatia todennetusti turvallisia tuotteita, Kaksonen näkee.
Kaksosella on pitkä ura 1990-luvulta lähtien monissa kansainvälisissä teknologiayrityksissä. Nyt hän työskentelee juuri perustetussa kasvuyrityksessä Test of Things. Hänen väitöstutkimuksena tarkastetaan Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa Biomimetiikka ja älykkäät järjestelmät -yksikössä ensi perjantaina.
Kuva: Oulun yliopisto/Mikko Törmänen
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
