Tekniikan lisensiaatti Rauli Kaksonen on kehittänyt Oulun yliopistossa menetelmän, jolla voidaan mitata IoT-laitteiden kyberturvaa. IoT-laitteesta laaditaan tietoturvakuvaus, joka voidaan varmentaa työkalujen avulla ja jolla eri osapuolet voivat todeta tietoturvan todellisen tason.
Kaksosen väitöstyössään esittelemällä menetelmällä voidaan pienentää esineiden internetin (Internet of Things, IoT) kyberturvariskejä. Uusi menetelmä paljastaa ongelmat kyberturvassa aiemmin. Näin voidaan merkittävästi parantaa IoT-laitteiden turvallisuutta ja vähentää laitteiden aiheuttamia riskejä yhteiskunnalle.
Internetiin liitettyjä esineitä (IoT-laitteita) on kaikkialla. Teollisuudessa ne ohjaavat koneita ja prosesseja. Sairaalojen mittarit ja hoitolaitteet on kytketty tietoverkkoon. Myös sähköjärjestelmäämme ohjaavat IoT-laitteet. Taloissamme on etäluettavia mittareita. Kodeissamme on etäohjattavia valoja, siivousrobotteja, kameroita tai verkkoreitittimiä. Jokaisen näistä laitteista tulisi olla tietoturvallinen, mutta näin ei usein ole. Mikä hidastaa turvan kehittämistä?
- Alan sekavat käytännöt ja standardit. Jopa alan ammattilaisten on vaikea arvioida IoT-tuotteiden tietoturvaa. Tämä taas tarjoaa valmistajille mahdollisuuden välttää tietoturvaan panostamisen. Älykäs yhteiskunta on täysin riippuvainen esineiden internetistä. Kyberturva ei ole pysynyt tämän kehityksen tahdissa ja ongelmia paljastuu liian usein, Kaksonen summaa.
Kaksosen uskoo, että hänen kehittämänsä läpinäkyvä ja automatisoitu menetelmä kannustaa kehittämään turvallisempia IoT-järjestelmiä. - On korkea aika tehostaa kyberturvan testaamista ja vaatia todennetusti turvallisia tuotteita, Kaksonen näkee.
Kaksosella on pitkä ura 1990-luvulta lähtien monissa kansainvälisissä teknologiayrityksissä. Nyt hän työskentelee juuri perustetussa kasvuyrityksessä Test of Things. Hänen väitöstutkimuksena tarkastetaan Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa Biomimetiikka ja älykkäät järjestelmät -yksikössä ensi perjantaina.
Kuva: Oulun yliopisto/Mikko Törmänen
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
