Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla eilen järjestetty AI-gaala kokosi yhteen yli 400 yritysjohtajaa, tekoälyn asiantuntijaa ja innovaattoria juhlistamaan tekoälyn saavutuksia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia Suomessa. Vuoden tekoälytekona palkittiin MinnaLearnin ja Helsingin yliopiston Elements of AI -verkkokurssi.
Ehdokkaita palkintokategorioihin asetettiin yhteensä 139, kehittäjistä soveltajiin, startupeista suuryrityksiin. Tuomariaston puheenjohtaja Risto Siilasmaan mukaan hakemusten laatu ja määrä oli positiivinen yllätys. - Suomen tekoälyinnovaatiot ovat ottaneet harppauksen oikeaan suuntaan tänä vuonna. Toisaalta kehitysvauhti kiihtyy koko maailmassa ja Suomen pitää edelleen kiriä pysyäkseen globaalissa kisassa mukana, Siilasvuo sanoi.
Vuoden tekoälytekona palkittiin MinnaLearnin ja Helsingin yliopiston Elements of AI -verkkokurssi. Tuomaristo piti kurssia yhtenä suurimmista tekoälyyn liittyvistä teoista, joita Suomessa on tehty viimeisen 10 vuoden aikana. Elements of AI:lla on yli 1,4 miljoonaa opiskelijaa ympäri maailmaa. Se on onnistunut demokratisoimaan tekoälyosaamista globaalisti ja nostanut Suomen keskeiseksi toimijaksi tekoälyopetuksen kansainvälisessä kentässä, tuomaristo perusteli.
Maaliskuussa 2024 perustetun AI Finland -verkoston tavoitteena on lisätä tekoälyn soveltamista ja kehittämistä Suomessa. Verkostosta kiinnostuneeksi on ilmoittautunut jo yli 400 yritystä. AI Finlandin alkuvaiheen rahoitus on osa Teknologiateollisuuden 13,2 miljoonan tekoälyinvestointia.
Myös yhteistyökumppani Business Finlandin tavoitteena on rohkaista suomalaisia yrityksiä tutkimaan, kehittämään ja hyödyntämään tekoälyn mahdollisuuksia sekä Business Finlandin ja AI Finlandin tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia.
Tässä kaikki AI-gaalassa palkitut
- Vuoden tekoälyteko: Minna Learning Oy ja Helsingin yliopisto – Elements of AI-verkkokurssi
- Vuoden yhteiskunnallinen vaikuttaja tekoälyn saralla: Petri Myllymäki, Helsingin yliopisto, FCAI, HIIT
- Vuoden tekoälytutkija: Arno Solin, Aalto-yliopisto
- Vuoden luova tekoälytoteutus: Helsingin yliopisto – Serendip, elämyksellinen tapa oppia kestävyydestä
- Vuoden tekoälystartup: ConfidentialMind Oy – Ohjelmistoalusta, joka mahdollistaa generatiivisten työkalujen käytön sensitiivisiin tietoihin
- Vuoden tekoälyscaleup: RELEX Oy – Tekoälytoteutus kaupan alan optimointiin
- Vuoden tekoälykäyttötapaus teollisuudessa: Nokia Oyj, SK Telecom, NTT, NTT DOCOMO – AI-pohjainen 6G-ilmarajapinta
- Vuoden tekoälykäyttötapaus terveydenhuollossa: Optomed Oyj – Silmänpohjakamera AI-yhteydellä
- Vuoden tekoälykäyttötapaus asiakaskokemuksessa: F-Secure Oyj – AI-pohjainen tekstiviestisuojaus
- Vuoden datatalousinnovaatio: Telia Finland Oyj – Crowd Insights, tietoa väkijoukkojen liikkumiskäyttäytymisestä mobiilidataan perustuen
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
