
GNSS-häirinnän yleistyessä tarkka ajanmääritys ilman satelliittisignaalia on noussut kriittiseksi ominaisuudeksi puolustus-, tietoliikenne- ja datakeskussovelluksissa. VIAVI Solutions on esitellyt uuden GDO-1000-moduulin, jossa tekoälyä ja koneoppimista hyödynnetään kellon tarkkuuden ylläpitämiseen myös silloin, kun GPS- tai muu GNSS-signaali katoaa.
Ajan synkronointi on monille järjestelmille yhtä tärkeää kuin paikannus. Matkapuhelinverkot, datakeskukset, sähköverkot ja puolustusjärjestelmät tarvitsevat jatkuvasti erittäin tarkkaa aikaa. Ongelmana on, että satelliittipaikannusjärjestelmien häirintä on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi erityisesti Euroopassa ja konfliktialueiden läheisyydessä.
VIAVIn uusi GDO-1000 on GNSS-signaaliin tahdistettu oskillaattorimoduuli, joka mahtuu standardiin M.2-korttipaikkaan. Moduuli vastaanottaa samanaikaisesti GPS:n L1- ja L5-taajuuksia, mutta sen kiinnostavin ominaisuus on kyky jatkaa tarkkaa ajan tuottamista myös silloin, kun satelliittiyhteys katkeaa.
Yhtiön mukaan ratkaisu perustuu MEMS-oskillaattoriin sekä Jackson Labsin kehittämiin tekoäly- ja koneoppimisalgoritmeihin. Algoritmit ennustavat oskillaattorin käyttäytymistä ja kompensoivat lämpötilan, tärinän ja muiden ympäristötekijöiden vaikutuksia. Tavoitteena on säilyttää mikrosekuntitason tarkkuus jopa 24 tunnin ajan ilman GNSS-signaalia.
Perinteisesti vastaavaa suorituskykyä on haettu lämpötilakompensoiduilla OCXO-kideoskillaattoreilla tai atomikelloilla. Atomikellot tarjoavat erinomaisen vakauden, mutta niiden hinta, koko ja saatavuus rajoittavat käyttöä erityisesti pienissä järjestelmissä. VIAVI väittää uuden ratkaisunsa tarjoavan atomikelloluokan holdover-suorituskykyä huomattavasti pienemmässä ja vähemmän energiaa kuluttavassa paketissa.
Vain 22 x 42 millimetrin kokoinen moduuli kuluttaa noin puoli wattia tehoa ja painaa alle neljä grammaa. Siksi sen kohdesovelluksia ovat muun muassa miehittämättömät järjestelmät, lentolaitteet, puolustusjärjestelmät, tietoliikennelaitteet ja datakeskusten palvelinkortit, joissa tila ja energiankulutus ovat kriittisiä suunnitteluparametreja.
VIAVIn mukaan tekoäly voi auttaa paikkaamaan satelliittisignaalin katveita tavalla, joka vielä muutama vuosi sitten olisi vaatinut huomattavasti kalliimpaa laitteistoa. Lisätietoja täällä.





















