Etteplan osti maaliskuussa sulautettuun elektroniikkaan ja esineiden internetiin keskittyneen Espotelin. Kaupan myötä Etteplanista tuli merkittävä suomalainen elektroniikkatalo. Espotel taas sai muskeleita, joita toimiminen kansainvälisessä kilpailussa vaatii, sanovat Kari Liuska (oikealla) ja Jaakko Ala-Paavola.
Entinen Espotel muodostaa Etteplanin teolliseen internetiin keskittyvän yksikön. Samaan aikaan Espotelin kanssa Etteplan osti jyväskyläläisen Soikea Solutionsin. Aiemmin Espotel ja Soikea kisasivat osin samoista projekteista ja samoista osaajista, nyt Espotelin IoT-osaaminen ja Soikean digitaalinen, pilvipohjainen tiedonhallinta muodostavat yhdessä vahvan toimijan Jaakko Ala-Paavolan vetämänä.
Etteplan tunnetaan ennen kaikkea laitosten ja konepajojen suunnittelutalona, jolla on isoja asiakkaita Volvosta ABB:een ja Vaconiin. Varsinaisena elektroniikka- tai sulautetun ohjelmiston osaajana sitä ei ole pidetty. Nyt Etteplan on Suomen isoin sulautetun elektroniikan osaaja. Mutta mikä Etteplanissa muuttuu?
- Mehän olemme hyvin ”agile” talo, ehkä tuomme ketteryyttä ja uudenlaista tapaa tuoda Etteplaniin, kuvaa Liuska.
Digitalisaatiosta on puhuttu pitkään, mutta missä jamassa suomalaisyritykset ovat tässä murroksessa? - Minusta todella hyvässä tilanteessa. Kahden viime vuoden aikana on tapahtunut todella paljon, Liuska ja Ala-Paavola kehuvat.
Miehet kuitenkin muistuttavat, että tuotteen pitää aina olla ensin kunnossa. - Digitalisaatio ei voi korvata huonoa tuotetta. Digitalisaatio kuitenkin vaatii yrityksiltä uudenlaista ajattelua. - Ennen suunniteltiin joku sulautettu purkki tuotteen jatkeeksi, nyt pitää miettiä uusia bisnesmahdollisuuksia ja palvelumuotoilua. Tässä moni suomalaisyritys on vasta alussa, Ala-Paavola sanoo.
Digitalisointi koskee eri tavoin vanhoja yrityksiä ja startuppeja. - Startup voi aloittaa disruptiivisella uudella tekniikalla tai ratkaisulla, jota ei vielä ole, Ala-Paavola sanoo. Vanhalle konepajalle se ei onnistu. - Ison vakiintuneen yrityksen pitää digitalisoitua askelittain, Liuska korostaa.
Sen voi aloittaa viemällä vaikka huoltopäiväkirjat tai teknisen dokumentoinnin verkkoon. Ei siitä ole pitkä askel siihen, että laitteet ja tuotteet raportoivat tilaansa verkon yli. Monelta suomalaiselta tämä on jo onnistunutkin. Hitsauslaitevalmistaja Kempin kaikki uudet koneet ovat verkkoon liitettyjä. - Kemppi sanoo itse olevansa nykyään softatalo, Liuska muistuttaa.
Liuskan mukaan suomalaisyritykset eivät enää ole nopeimpia uuden tekniikan käyttöönottajia. Digitalisaation myötä firmat voivat kuitenkin nousta ylemmäksi arvoketjussa. Uudessa järjestyksessä kisaa ei enää hallitse laitevalmistaja vaan se, joka hallitsee dataa. Tämän loikan tekeminen on suomalaisille iso haaste, mutta myös mahdollisuus.
- Meidän tehtävä on digitalisoida asiakkaat. Jos me onnistumme siinä, Suomi menestyy, Liuska lupaa.
Etteplan osti maaliskuussa Espotelin ja Soikea Solutionsin osakekannat noin 29 miljoonan euron hinnalla. Uuden Etteplanin liikevaihto on vuositasolla noin 170 miljoonaa euroa. Espotelista Etteplaniin siirtyi 220 kehittäjää, joista 70 työskentelee Puolassa. Viime vuonna Espotelin liikevaihto oli 26 miljoonaa euroa.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
