Vuonna 1956 IBM:n tutkijat kehittivät maailman ensimmäisen kiintolevyn. Se oli massiivisen kokoinen levy, johon sopi dataa sata kilotavua. Kun niitä pakattiin päällekkäin 24 kappaletta, saatiin tonnin painoinen tallennusjärjestelmä, johon sopi dataa viisi megatavua.
Tallennustekniikka on hieman kehittynyt viimeisen 60 vuoden aikana. Nyt voi ostaa viidelläkympillä mukana kulkevan levyn, johon sopii dataa kaksi teratavua. Dataa sopii siis taskuun 400 000 kertaa enemmän kuin tonnin painoiseen laitteeseen 60 vuotta sitten.
On tuo tallennuskapasiteetti myös halventunut vuosien mittaan. IBM:n 350 RAMAC-järjestelmä maksoi 3200 dollaria, mikä inflaatiokorjausten jälkeen tarkoittaisi noin 28 000 dollaria. Megatavu maksoi siis reilut viisi tuhatta dollaria.
Kiintolevyn isänä voidaan pitää IBM:n Arthur J. Critchlowta, jolle annettiin vuonna 1953 tehtäväksi kehittää reikäkortteja parempi menetelmä informaation tallennukseen.
IBM julkisti 350 Disc Storage Unit -nimisen ratkaisun syyskuun alussa 1956. Elektroniputkiin pohjautuva RAMAC jäi historiaan hyvin pian, kun sen tilalle tuli transistoripohjainen tallennusteniikka. Samalla kiintolevy aloitti edelleen jatkuvan matkan, jossa bitti sopii aina vain pienempään tilaan.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
