Teksasilaisen Ambiq Micron Apollo-piirit ovat olleet tarjolla nyt pian kahden vuoden ajan. Yrityksen alku on ollut karikkoinen, mutta nyt se kertoo Apollo-ohjaimensa päässeen suunnitteluvoittojen makuun.
Ambiqin mukaan Apollo-ohjaimet vauhdittavat kolmea uutta älykelloa, joiden valmistajat ovat Skagen, Misfit ja Fossil. Näissä toiminta-aika akuilla on saatu nostettua 5-10 kertaa pidemmäksi kuin perinteisillä ARM-pohjaisilla ohjaimilla.
Apollo-piirit perustuvat ARM Cortex-M4-prosessoriin. Pieni tehonkulutus perustuu SPOT-teknologiaa (Subthreshold Power Optimized Technology). Yleensä prosessorien transistorit käännetään suoraan täyteen toimintajännitteeseen eli nykyisin 1,8 volttiin. Ambiqin ohjaimissa käytetään vain kynnysjännitettä (threshold voltage) ei pienintä jännitettä, jolla transistori vielä johtaa.
SPOT-arkkitehtuurista on paljon etua. Sen avulla suunnittelija huolehtii samalla sekä aktiivi- että valmiustilan virrankulutuksen optimoinnista. Aiemmin ohjainpiireissä on käytännössä pitänyt valita, kumpi tehonkulutus optimoidaan äärimmilleen.
Ambiqin lukemat ovat vaikuttavia. Aktiivitilassa virrantarve on 30 mikroampeeria megahertsiä kohti. Unitilassa virrantarve putoaa 100 nanoampeeriin. Vertailu kilpailijoihin on tavallaan epäreilu: esimerkiksi STMicron Cortex-M4F-pohjainen ohjain kuluttaa aktiivisena 10 kertaa enemmän virtaa ja unitilassa peräti 28-kertaisesti.
Itse asiassa Ambiqin M4-pohjaiset ohjaimet kuluttavat vhemmän virtaa kuin markkinoilla olevat Cortex-M0+-pohjaiset ohjainpiirit. Näissäkin vertailussa Ambiqin ohjaimet ovat selkeästi eli 3-38-kertaisesti energiatehokkaampia.
Tällä hetkellä Ambiqin ohjaimille ei ole ARM-pohjaista kisaajaa. Yllättäen yksi mahdollinen kilpailija tulee Suomesta. VTT:ssä, Aalto-yliopistossa ja Turun yliopistossa kehitetyn Miniman tekniikka perustuu avoimeen prosessoriin ja siinä päästään tehonkulutuksessa lähes kolme kertaa Ambiqin niukempiin lukemiin.
Minima on luvannut ensimmäisiä asiakkaaksia julki vielä tämän vuoden aikana.