Pohjoismaissa sähköautojen latauksesta on tulossa arkipäiväistä infrastruktuuria. Latauspisteoperaattoreille, laitevalmistajille ja palvelukumppaneille käyttäjäkokemus nojaa kuitenkin asiaan, jota moni ei näe: latauspisteen taustalla olevaan datayhteyteen.
Suomi tavoittelee maailman kärkipaikkaa tekoälyn ja ohjelmistokehityksen yhdistämisessä. DIMECC Oy:n ja Tampereen yliopiston GPT Labin vetämä SW4E-ekosysteemi esittelee uuden AI Sandbox -konseptin, joka voi heidän mukaansa tehdä tekoälyvetoisesta ohjelmistokehityksestä jopa 600 kertaa nopeampaa – ja samalla vastuullisempaa.
Autoteollisuuden siirtyessä kohti zonal-arkkitehtuuria Ethernet valtaa nopeasti alaa ajoneuvojen sisäisessä tietoliikenteessä. Uusimpana askelena tähän suuntaan Microchip Technology on julkistanut LAN866x-piiriperheen, joka tuo 10BASE-T1S Ethernetin aivan auton reunalaitteisiin kuten antureihin, valoihin ja erilaisiin toimilaitteisiin.
STMicroelectronics on julkaissut uuden e-fuse-tekniikkaan perustuvan älykkään sulakeohjaimen, joka suojaa auton sähköjärjestelmää jopa kymmenen kertaa perinteistä sulaketta nopeammin.
Amazon Web Servicesin (AWS) laaja verkkohäiriö pysäytti lokakuussa suuren osan internetistä ja aiheutti satojen miljoonien, jopa miljardien dollarien menetykset ympäri maailmaa. Häiriön taustalla oli tietotekniikkaprofessorin mukaan todennäköisesti pieni koodivirhe, joka levisi automaation kautta valtavaan infrastruktuuriin.
Synaptics ja Qualcomm yhdistävät voimansa kehittääkseen salasanattomia tunnistautumisratkaisuja tekoälyä hyödyntäville PC-laitteille ja mobiililaitteille. Yhteistyö tähtää erityisesti salasanattomaan kirjautumiseen eli passwordless authentication -ratkaisuihin, joissa käyttäjän tunnistus tapahtuu biometrisesti ilman salasanaa.
Nokia on esitellyt uuden sukupolven datakeskuskytkimiä, jotka tuplaavat suorituskyvyn ja tuovat tekoälyn osaksi verkkojen hallintaa. Uudet 7220 IXR-H6 -kytkimet yltävät jopa 102,4 terabitin sekuntinopeuteen ja tukevat 1,6 terabitin Ethernet-liitäntöjä, mikä vastaa kasvaviin tekoälylaskennan ja agenttipohjaisten AI-sovellusten asettamiin vaatimuksiin.
Cybernewsin toimittaja Ernestas Naprys halusi yksinkertaistaa ja suojata kotiverkkonsa: käyttää HTTPS-salausta ja omia verkkotunnuksia, jotta palvelut kuten pfSense, TrueNAS ja Plex olisivat turvallisemmin saavutettavissa. Apua hän haki tekoälyavustajilta eli ChatGPT:ltä, Gemini Prolta ja Claude 4.5:ltä.
Monashin yliopiston ja RMIT-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen grafeenipohjaisen superkondensaattorin, joka yhdistää korkean energian ja tehotiheyden poikkeuksellisen pieneen kokoon. Uusi rakenne voi mullistaa pienten ja tehokkaiden energialähteiden kehityksen esimerkiksi kannettaviin laitteisiin, sähköajoneuvoihin ja IoT-sovelluksiin.
Yle, Nokia ja Digita ovat testanneet, miten 5G-privaattiverkko soveltuu televisiotuotantoon. Kokeilu toteutettiin Elämäni Biisi -ohjelman yhteydessä, jossa perinteisen kaapeliyhteyden rinnalle tuotiin langaton kamera. Kamera siirsi kuvaa 5G-verkon yli suoraan studion monitorointiin ja tallennukseen.
Renesas Electronics on esitellyt markkinoiden ensimmäisen kuudennen sukupolven rekisterikellopiirin (Registered Clock Driver, RCD) DDR5-palvelinmuistimoduuleille. Uusi piiri nostaa DRAM-muistien datansiirtonopeuden ennätykselliseen 9600 megasiirtoon sekunnissa (MT/s), mikä on noin kymmenen prosenttia nopeampi kuin edeltävä, 8800 megasiirtoon sekunnissa yltänyt Gen5-versio.
Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa avaruusjärjestelmillä on yhä tärkeämpi rooli ihmisten elämässä. Järjestelmät auttavat siirtymään paikasta toiseen, antavat tietoa säästä ja yhdistävät ihmisiä toisiinsa. Kaiken lisäksi avaruussovellukset ovat yhä tärkeämpi osa kansallisen turvallisuuden kriittistä infrastruktuuria.
CodeBoxxin perustajan Nicolas Genestin mukaan ohjelmistokehitys on kääntynyt päälaelleen: koodia ei enää kirjoiteta, vaan tekoälyä orkestroidaan kohti tavoitetta. Muutos näkyy erityisen voimakkaasti sulautetuissa järjestelmissä, joissa tiukka laitteisto–ohjelmisto-integraatio, pitkät validointisyklit ja virheiden korkea hinta tekevät agenttipohjaisesta kehityksestä poikkeuksellisen merkittävän murroksen.
Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa avaruusjärjestelmillä on yhä tärkeämpi rooli ihmisten elämässä. Järjestelmät auttavat siirtymään paikasta toiseen, antavat tietoa säästä ja yhdistävät ihmisiä toisiinsa. Kaiken lisäksi avaruussovellukset ovat yhä tärkeämpi osa kansallisen turvallisuuden kriittistä infrastruktuuria.
