Pohjoismaissa sähköautojen latauksesta on tulossa arkipäiväistä infrastruktuuria. Latauspisteoperaattoreille, laitevalmistajille ja palvelukumppaneille käyttäjäkokemus nojaa kuitenkin asiaan, jota moni ei näe: latauspisteen taustalla olevaan datayhteyteen.
MIT:n eli Massachusetts Institute of Technologyn tutkijat ovat kehittäneet uuden mallin, joka selittää, miten litiumionit asettuvat elektrodiin akkujen lataus- ja purkuprosessien aikana. Tätä ilmiötä kutsutaan interkalaatioksi ja se tarkoittaa, että litiumionit tunkeutuvat elektrodimateriaalin kiderakenteen väleihin ilman, että aineen perusrakenne rikkoutuu.
Tämä uusi rakenne vähentää rakenteellisia, energiaa tuottamattomia osia ja nostaa aktiivisen materiaalin osuuden jopa 80 prosenttiin akun tilavuudesta, kun tällä hetkellä osuus on 30-60 prosenttia. Tuloksena on kompaktimpi, kevyempi ja energiatehokkaampi akku, joka voi lisätä sähköauton toimintasädettä jopa 50 prosenttia.
Maailman prosessorimarkkina on siirtymässä tekoälyn aikakauteen. Yole Groupin tuoreen raportin mukaan alan arvo nousee vuoteen 2030 mennessä 554 miljardiin dollariin eli yli 500 miljardiin euroon, 12 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla. Kasvun moottorina toimii ennen kaikkea generatiivinen tekoäly ja sen vaatima laskentakapasiteetti pilvipalveluissa ja datakeskuksissa.
Lontoossa järjestetyssä Microelectronics UK -tapahtumassa esiteltiin uusi avoimen lähdekoodin sulautettu Linux-jakelu, Avocado OS. Se lupaa ratkaista kehittäjien pitkäaikaisen ongelman: kuinka siirtyä helposti prototyypistä tuotantoon tinkimättä turvallisuudesta tai skaalautuvuudesta.
Siemens on julkaissut uuden SICHARGE FLEX -latausjärjestelmän, joka vie sähköisen raskaan liikenteen lataustehon megawattiluokkaan. Uutuus edustaa yhtiön ensimmäistä täysimittaista MCS-standardin (Megawatt Charging System) mukaista ratkaisua ja on suunniteltu erityisesti sähkökuorma-autoille ja -busseille.
Ohjelmointikieli Perl on tehnyt yllättäväksikin luonnehdittavan paluun TIOBE-indeksin kärkikymmenikköön syyskuussa. Vielä vuosi sitten Perl oli sijalla 27, mutta nyt se on noussut sijalle 10 — ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.
Austinilainen Silicon Labs on julkistanut uuden Series 3 -alustan ensimmäiset piirisarjat, SiMG301 ja SiBG301, jotka ovat maailman ensimmäiset PSA Level 4 -sertifioidut IoT-piirit. Sertifiointi on korkein PSA Certified -ohjelmassa tunnustettu tietoturvan taso ja todentaa laitteiden kestävän kehittyneimpiä fyysisiä hyökkäyksiä vastaan, kuten laserhäirintää, sivukanava-analyysiä ja jännitemanipulaatiota.
Eurooppalainen SiPearl on esitellyt uuden Athena1-prosessorin, joka on suunniteltu erityisesti puolustuksen, avaruuden ja valtionhallinnon tarpeisiin. Kyse ei ole vain tekniikasta, vaan geopoliittisesta linjanvedosta: Eurooppa haluaa vähentää riippuvuuttaan ulkopuolisista toimijoista ja rakentaa omaa teknologista suvereniteettiaan.
F-Securen tuoreen Scam Intelligence & Impacts Report 2025 -selvityksen mukaan verkkohuijausten määrä kasvaa nopeasti, mutta vain pieni osa tapauksista päätyy viranomaisten tietoon. Syynä on usein uhrien kokema häpeä ja pelko syyllistämisestä.
TDK ja Hokkaidon yliopisto ovat kehittäneet uudenlaisen tekoälypiirin, joka pystyy oppimaan ja päättelemään reaaliajassa suoraan laitteessa – ilman raskasta pilvilaskentaa ja valtavaa energiankulutusta.
Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa avaruusjärjestelmillä on yhä tärkeämpi rooli ihmisten elämässä. Järjestelmät auttavat siirtymään paikasta toiseen, antavat tietoa säästä ja yhdistävät ihmisiä toisiinsa. Kaiken lisäksi avaruussovellukset ovat yhä tärkeämpi osa kansallisen turvallisuuden kriittistä infrastruktuuria.
CodeBoxxin perustajan Nicolas Genestin mukaan ohjelmistokehitys on kääntynyt päälaelleen: koodia ei enää kirjoiteta, vaan tekoälyä orkestroidaan kohti tavoitetta. Muutos näkyy erityisen voimakkaasti sulautetuissa järjestelmissä, joissa tiukka laitteisto–ohjelmisto-integraatio, pitkät validointisyklit ja virheiden korkea hinta tekevät agenttipohjaisesta kehityksestä poikkeuksellisen merkittävän murroksen.
Eurooppalainen SiPearl on esitellyt uuden Athena1-prosessorin, joka on suunniteltu erityisesti puolustuksen, avaruuden ja valtionhallinnon tarpeisiin. Kyse ei ole vain tekniikasta, vaan geopoliittisesta linjanvedosta: Eurooppa haluaa vähentää riippuvuuttaan ulkopuolisista toimijoista ja rakentaa omaa teknologista suvereniteettiaan.
Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa avaruusjärjestelmillä on yhä tärkeämpi rooli ihmisten elämässä. Järjestelmät auttavat siirtymään paikasta toiseen, antavat tietoa säästä ja yhdistävät ihmisiä toisiinsa. Kaiken lisäksi avaruussovellukset ovat yhä tärkeämpi osa kansallisen turvallisuuden kriittistä infrastruktuuria.
