Pohjoismaissa sähköautojen latauksesta on tulossa arkipäiväistä infrastruktuuria. Latauspisteoperaattoreille, laitevalmistajille ja palvelukumppaneille käyttäjäkokemus nojaa kuitenkin asiaan, jota moni ei näe: latauspisteen taustalla olevaan datayhteyteen.
Suomalainen satelliittiyritys ReOrbit on noussut startup-kentän valokeilaan kerättyään peräti 45 miljoonan euron A-rahoituksen. Tämä historian suurimman suomalaisen startupin A-kierroksen summa suunnataan ennen kaikkea tiimin kasvattamiseen, tuotekehitykseen sekä uusien tuotantotilojen rakentamiseen.
Piilaaksolainen Efinix on julkistanut merkittävän laajennuksen Titanium-FPGA-tuoteperheeseensä. Uusi sukupolvi kaksinkertaistaa laitekokojen ja mallien määrän: suurin piiri sisältää nyt jopa kaksi miljoonaa logiikkaelementtiä, ja koko perhe käsittää yhteensä 20 eri mallia. Tuoteperhe perustuu edelleen TSMC:n 16/12 nm -prosessiin ja on suunnattu erityisesti tekoäly- ja edge-sovelluksiin.
Nexperia on tuonut markkinoille uuden sarjan autoteollisuuden MOSFET-komponentteja, jotka parantavat tehonsyötön hallintaa ja luotettavuutta ajoneuvoissa. Uudet 40–100 voltin MLPAK-koteloidut MOSFETIT soveltuvat muun muassa korinohjaukseen, infotainment-järjestelmiin, LED-valaistukseen ja akun käänteisen polariteetin suojaukseen.
Kiinalainen akkuvalmistaja CATL on ottanut jättiharppauksen kohti uutta aikakautta. Yhtiön Naxtra-natriumakku on läpäissyt viranomaisvaatimukset ja on valmis laajamittaiseen käyttöönottoon Aasiassa ja Euroopassa. Akku lupaa puolet nykyisiä kustannuksia edullisemman hinnan, viisinkertaisen käyttöiän sekä luotettavan toiminnan äärimmäisissä sääolosuhteissa.
Fortinetin tutkimusyksikön FortiGuard Labsin asiantuntija Bachir Ghoubali varoitti yhtiön Security Dayssä, että kyberuhat ovat ottaneet uuden harppauksen: hyökkäys ei enää välttämättä vaadi edes käyttäjän klikkausta. EchoLeak-nimellä tunnettu, Microsoft Copilotista löydetty haavoittuvuus (CVE-2025-32711) osoittaa, kuinka keinotekoinen äly voidaan manipuloida varastamaan tietoja täysin huomaamatta.
Suomalaiset organisaatiot joutuvat elokuussa keskimäärin 1 027 kyberhyökkäyksen kohteeksi viikoittain, kertoo tietoturvayritys Check Pointin tutkimuslaitoksen tuore kyberturvallisuusraportti. Määrä on kuusi prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Sveitsiläinen teleoperaattori iWay on valinnut Nokian ja Kyndrylin kumppaneikseen uudistamaan ja automatisoimaan datakeskuksensa. Kyseessä on merkittävä sopimus, jossa iWay siirtyy täysin automatisoituun, turvallisempaan ja skaalautuvampaan datakeskusinfrastruktuuriin.
Valokuitu- ja internetoperaattori Valoo kertoo rakentavansa kuituverkkoja ennätystahtiin. Yhtiön syksyn kytkentäkampanja tuo kymmeniä tuhansia uusia liittymiä asiakkaiden käyttöön, kun verkot valmistuvat eri puolilla maata. Rakentamistahti on ollut tänä vuonna kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna, ja yhtiö arvioi kasvun jatkuvan vahvana myös tulevina vuosina.
Microsoft Researchin Cambridge’n laboratorio Englannissa on esitellyt uudenlaisen analogisen optisen tietokoneen (AOC), joka hyödyntää valoa laskennan välineenä ja lupaa jopa satakertaisia parannuksia sekä nopeudessa että energiatehokkuudessa tietyissä tehtävissä.
Huawei on noussut vuoden 2025 toisella neljänneksellä maailman suurimmaksi älykellojen valmistajaksi. Kansainvälisen tutkimusyhtiö IDC:n Worldwide Quarterly Wearable Device Tracker -raportin mukaan Huawei toimitti huhti-kesäkuussa yhteensä 9,9 miljoonaa älykelloa. Tämä vastasi 20,2 prosentin markkinaosuutta ja merkitsi yli 11 prosentin kasvua edellisvuodesta.
Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa avaruusjärjestelmillä on yhä tärkeämpi rooli ihmisten elämässä. Järjestelmät auttavat siirtymään paikasta toiseen, antavat tietoa säästä ja yhdistävät ihmisiä toisiinsa. Kaiken lisäksi avaruussovellukset ovat yhä tärkeämpi osa kansallisen turvallisuuden kriittistä infrastruktuuria.
CodeBoxxin perustajan Nicolas Genestin mukaan ohjelmistokehitys on kääntynyt päälaelleen: koodia ei enää kirjoiteta, vaan tekoälyä orkestroidaan kohti tavoitetta. Muutos näkyy erityisen voimakkaasti sulautetuissa järjestelmissä, joissa tiukka laitteisto–ohjelmisto-integraatio, pitkät validointisyklit ja virheiden korkea hinta tekevät agenttipohjaisesta kehityksestä poikkeuksellisen merkittävän murroksen.
Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa avaruusjärjestelmillä on yhä tärkeämpi rooli ihmisten elämässä. Järjestelmät auttavat siirtymään paikasta toiseen, antavat tietoa säästä ja yhdistävät ihmisiä toisiinsa. Kaiken lisäksi avaruussovellukset ovat yhä tärkeämpi osa kansallisen turvallisuuden kriittistä infrastruktuuria.
