Suomen viranomaisviestintä valmistautuu siirtymään kohti uuden sukupolven teknologioita, joissa 5G-verkon viipalointi (network slicing) mahdollistaa saumattoman ja priorisoidun yhteyden myös kansainvälisessä käytössä. Erillisverkkojen teknologiajohtaja Antti Kauppinen vahvistaa, että viipalointi tulee osaksi Virve 2 -verkon toimintakykyä – vaikkei se ole vielä käytössä.
- Virve 2 -verkko mahdollistaa jo nyt 5G-radioverkon viipaloinnin, mutta sen käyttöönotto ei ole vielä ajankohtainen, kun palvelu voidaan toistaiseksi varmistaa viranomaisetuoikeustoimenpiteillä, Kauppinen kertoo. Näitä keinoja ovat niin sanotut QPP-toiminnot – Quality, Priority ja Pre-emption – joiden avulla viranomaisten viestintä saa etuoikeuden verkon kapasiteetissa.
Verkon viipaloinnin hyödyt korostuvat erityisesti tilanteissa, joissa viranomaisyksiköt liikkuvat valtioiden rajojen yli. Kauppisen mukaan ratkaisu nousee yhä ajankohtaisemmaksi sitä mukaa, kun 5G Standalone (SA) yleistyy kaikissa Pohjoismaissa. - Varmasti asia on ajankohtainen viimeistään siinä vaiheessa, kun 5G SA on ainut teknologia kaikissa Pohjoismaissa ja varsinkin pohjoisen raja-alueilla.
Virve 2 -verkon tekninen toteutus rakentuu Ericssonin core-verkon ympärille, ja kaupallisena operaattorikumppanina toimii Elisa. Elisan radioverkon tukiasemat on kytketty suoraan Virve 2:n core-verkkoon MOCN-arkkitehtuurilla (Multi Operator Core Network), joka mahdollistaa usean operaattorin yhteiskäytön yhdellä tukiasemalla. Samaa ratkaisua hyödynnetään myös Telian ja DNA:n verkoissa osana Suomen yhteisverkkoa.
Kauppisen mukaan viranomaisverkoissa siirrytään laajakaistaan vuosikymmenen lopulla. Virve-verkon core on jo teknisesti valmis viipalointiin. Todennäköisesti se edellyttää hänen mukaansa vain joitain päivityksiä tai asetusten muutoksia.
Viranomaisviestintä Euroopassa toteutetaan European Critical Communication System (EUCCS) -palvelun avulla. EUCCS yhdistää kansalliset viranomaisverkot ja mahdollistaa saumattoman viranomaisroamingin yli maarajojen. - EUCCS mahdollistaa toimivat viranomaispalvelut kaikkialla Euroopassa, Kauppinen toteaa.
Nokian, Telian ja Puolustusvoimien maaliskuussa toteuttama maailman ensimmäinen kolmen maan rajat ylittävä 5G-viipale osoitti, että teknologia on jo valmista käytettäväksi kriittisiin tarkoituksiin. Erillisverkoissa viipaloinnin käyttöönotto etenee kuitenkin hallitusti ja viranomaiskäyttöön räätälöityjen toimintamallien mukaisesti.
Mikä ihmeen viipale?
5G-verkkoviipalointi (network slicing) tarkoittaa sitä, että yhdestä fyysisestä 5G-verkosta voidaan lohkaista useita rinnakkaisia, virtuaalisia verkkoja – eli viipaleita – joilla kaikilla on omat sääntönsä, nopeutensa, viiveensä ja tietoturvatasonsa. Esimerkiksi pelkästään viranomaiskäyttöön voidaan luoda oma viipale, joka ei kuormitu muiden käyttäjien dataliikenteestä ja joka on eristetty muista verkon osista.
Tällainen ratkaisu mahdollistaa esimerkiksi sen, että pelastus-, poliisi- tai puolustusviranomaiset voivat käyttää yhteistä kaupallista 5G-verkkoa ilman, että yhteydet vaarantuvat tai hidastuvat kuluttajien videostriimien vuoksi. Nyt testattu viipale kykeni siirtymään saumattomasti maiden rajojen yli, mikä avaa ovia monikansalliselle 5G-pohjaiselle viranomaisverkolle.
OnePlus on päättänyt luopua yhdestä tunnistettavimmista ominaisuuksistaan eli fyysisestä Alert Slider -tilakytkimestä ja korvata sen uudella ohjelmoitavalla Plus Key -painikkeella. Muutos on osa yhtiön uutta tekoälystrategiaa, jonka keskiössä on ”käyttäjäkohtaisesti mukautuva älykkyys”.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee Suomessa huomattavasti alueittain. Bittimittari.fi-palvelun mittausten perusteella suurimmat erot näkyvät yhteysnopeuksissa kaupunkien ja maaseudun välillä.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
