VTT käynnistää tammikuussa 2026 Suomen ensimmäisen NATO DIANA -yrityskiihdyttämön, jonka teemana ovat tulevaisuuden viestintäteknologiat. Otaniemessä toteutettava ohjelma on osa liittokunnan laajaa DIANA-kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vauhdittaa kaksoiskäyttöteknologioiden kehitystä ja tuoda puolustuskäyttöön uutta tekniikkaa nykyistä nopeammin.
Kiihdyttämö käynnistyy 19. tammikuuta ja kestää juhannukseen asti. Mukaan on valittu kuusi startup- ja pk-yritystä Isosta-Britanniasta, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Saksasta. VTT mentoroi yrityksiä yhdessä Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Defence Innovation Network Finland -verkoston kanssa.
VTT:n kaksoiskäyttöteknologioiden kiihdyttämötoiminnan päällikkö Tiia-Maria Jaakkola korostaa Suomen vahvaa osaamista viestintä- ja verkkoteknologioissa. Hänen mukaansa VTT:n oma verkkoinfrastruktuuri ja tutkimusympäristöt tarjoavat yrityksille ainutlaatuiset puitteet kehittää ratkaisujaan Naton tarpeisiin sekä vaativiin siviilikohteisiin.
DIANA-ohjelman suosio kasvoi ennätystasolle: vuoden 2026 kiihdyttämöihin haki lähes 4 000 yritystä, joista 150 hyväksyttiin mukaan. Jokainen osallistuja saa 100 000 euron rahoituksen ja pääsyn ohjelman huippuluokan koulutukseen, testikeskuksiin sekä Naton Rapid Adoption Service -mekanismiin, joka helpottaa kaupallista etenemistä puolustusmarkkinoille.
VTT:n vetämän kiihdyttämön painopisteitä ovat muun muassa häirinnänkestävät radio- ja antennitekniikat, radiotaajuusanalytiikka, turvalliset verkot ja kvanttisalaus sekä kehittyvät viestintäjärjestelmät, kuten kvanttisensorit. Tavoitteena on mahdollistaa luotettava ja nopea viestintä vaativissa ja häiriöherkissä olosuhteissa.
Ohjelman ensimmäinen viikko sisältää työpajoja ja markkinatietoa puolustus- ja kaksoiskäyttöteknologioista. Keväällä yritykset saavat opastusta puolustusmarkkinoiden liiketoimintamalleista ja strategioista, ja kiihdyttämö huipentuu toukokuun demopäivään sekä sijoittajatapaamisiin juhannusviikolla.
Tulevaisuuden viestintäteknologiat on yksi DIANA-ohjelman kymmenestä teemasta vuodelle 2026. Muut teemat kattavat muun muassa autonomian ja miehittämättömät järjestelmät, energia- sekä bioteknologiaratkaisut ja kriittisen infrastruktuurin suojauksen.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.