Check Point Researchin marraskuun 2025 globaali uhkaraportti osoittaa kyberhyökkäysten jatkavan kasvuaan. Organisaatioihin kohdistui kuukauden aikana keskimäärin 2 003 hyökkäystä viikossa, kolme prosenttia enemmän kuin lokakuussa ja neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Taustalla vaikuttavat erityisesti kiristyshaittaohjelmien voimistuminen sekä generatiivisen tekoälyn lisäämät tietovuotoriskit.
GenAI-työkalujen laaja käyttöönotto yrityksissä kasvattaa altistumispintaa nopeasti. Marraskuussa joka 35. yritysverkoista lähetetty GenAI-kehote sisälsi korkean tietovuotoriskin, ja näin tapahtui 87 prosentissa organisaatioista, jotka käyttävät generatiivista tekoälyä säännöllisesti. Lisäksi 22 prosentissa kehotteista esiintyi arkaluonteista tietoa, kuten sisäisiä viestejä, asiakastietoja, yrityksen omaa lähdekoodia tai henkilötunnisteita. Yrityksissä käytetään keskimäärin 11 eri GenAI-työkalua kuukaudessa, joista valtaosa toimii virallisen valvonnan ulkopuolella.
Koulutusala pysyi globaalisti hyökkäysten kärsikkänä, keskimäärin 4 656 iskua viikossa organisaatiota kohden. Julkishallinto ja järjestöt olivat seuraavaksi yleisimpiä kohteita, ja hyökkäykset järjestöihin kasvoivat vuodessa peräti 57 prosenttia. Alueellisesti Latinalainen Amerikka koki suurimman kasvun, 3 048 hyökkäystä viikossa ja 17 prosentin nousun vuodessa. Euroopan hyökkäysmäärät laskivat hieman ja Aasian–Tyynenmeren alue pysyi ennallaan, kun taas Pohjois-Amerikassa hyökkäykset lisääntyivät yhdeksän prosenttia.
Kiristyshaittaohjelmat ovat edelleen merkittävä uhka. Marraskuussa raportoitiin 727 kiristyshaittaohjelman uhria, 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Amerikka vastasi 55 prosentista kaikista tapauksista, ja teollinen valmistus nousi kohdealoista suurimmaksi. Aktiivisimpia ryhmiä olivat Qilin ja Clop, kumpikin 15 prosentin osuudella, sekä Akira 12 prosentilla.
Check Pointin mukaan kehitys korostaa ennaltaehkäisevän kyberturvan merkitystä: tekoälyä hyödyntävät hyökkäykset yleistyvät samaan aikaan, kun yritysten sisäiset tekoälytyökalut synnyttävät omia riskejään. Organisaatioilta vaaditaan aiempaa vahvempaa tietoturvajohtamista ja selkeitä sääntöjä GenAI:n käyttöön, jotta tietovuotojen ja kiristyshaittaohjelmien aiheuttamia vahinkoja voidaan ehkäistä.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.