Nikkein haastattelemat asiantuntijat varoittavat kulutuselektroniikan selkeistä hinnankorotuspaineista vuonna 2026. Syynä on muistipiirien kova pula, jota tekoälybuumi pahentaa.
Datakeskukset imevät nyt valtaosan muistituotannosta. Arvioiden mukaan jopa noin 70 prosenttia vuoden 2026 DRAM-kapasiteetista menee AI-palvelimiin. Kuluttajalaitteille jää vähemmän.
Tilanne osuu kovimmin edullisiin ja keskihintaisiin laitteisiin. Televisiot, digiboksit, kodin reitittimet, tabletit, älypuhelimet ja PC:t ovat riskivyöhykkeessä. Näissä katteet ovat valmiiksi ohuet.
Useat PC- ja puhelinvalmistajat ovat jo varoittaneet 6–8 prosentin hinnankorotuksista. Osa yhtiöistä muokkaa mallejaan niin, että muistia voi lisätä myöhemmin. Näin perushinta pysyy hetken alempana.
Muistin osuus laitteen materiaalikustannuksista on noussut nopeasti. Aiemmin osuus oli noin 10–15 prosenttia. Nyt puhutaan jo 20–25 prosentista. Tämä näkyy väistämättä hinnoissa.
Muistivalmistajille tilanne on kultakaivos. Kysyntä on vahvaa ja katteet ennätyksellisiä. Alan suurin huoli on vain yksi. Ovatko kaikki tilaukset aitoa loppukysyntää vai varautumista pulaa vastaan.
Kuluttajan näkökulmasta viesti on selvä. Jos laitehankinta on muutenkin mielessä, odottaminen ei todennäköisesti tuo säästöä. Vuonna 2026 hinnat nousevat helpommin kuin laskevat.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
