Palo Altossa toimiva Architect Labs väittää rakentavansa tekoälyjärjestelmää, joka pystyy suunnittelemaan ja todentamaan mikropiirejä päästä päähän. Väite on kova, sillä nykyisin edistyneen piirin kehitys vaatii vuosien työn, kymmenien tai satojen miljoonien eurojen investoinnit ja raskaan EDA-työkaluketjun.
Architect Labsin mukaan nykyinen sirunsuunnittelu ei enää vastaa tekoälyn synnyttämään laskentatarpeeseen. Yhtiön mukaan tekoäly, robotiikka, autonomiset järjestelmät, puolustusteknologia, teollisuusautomaatio ja paikallisesti ajettava tekoäly tarvitsevat kaikki yhä erikoistuneempia piirejä. Samalla uusien piirien suunnittelu on pysynyt hitaana, kalliina ja riippuvaisena pienestä joukosta huippuosaajia.
Yhtiö väittää rakentavansa tekoälyjärjestelmää, joka ei vain avusta siruinsinööriä, vaan osallistuu koko suunnitteluprosessiin. Sen tavoitteena on järjestelmä, joka pystyy tutkimaan eri arkkitehtuurivaihtoehtoja, suunnittelemaan piirejä ja verifioimaan niitä todistettavasti. Architect Labs kutsuu tavoitettaan jopa “designless”-puolijohdeteollisuudeksi, jossa piirin suunnittelu irtoaisi nykyisestä raskaasta käsityömäisestä prosessista samaan tapaan kuin fabless-malli aikanaan irrotti sirujen suunnittelun omasta valmistuksesta.
Käytännössä tämä ei kuitenkaan tarkoita, että piirejä voitaisiin suunnitella ilman EDA-työkaluja. Moderni siru syntyy edelleen synteesin, simuloinnin, ajoitusanalyysin, fyysisen suunnittelun, signaalieheyden tarkistusten, tehonkulutusmallinnuksen, valmistussääntöjen ja foundryjen PDK-mallien kautta. Näissä vaiheissa tarvitaan yhä Cadencen, Synopsysin, Siemens EDA:n ja muiden toimijoiden kaltaisia työkaluja.
Architect Labsin väite onkin uskottavimmillaan siinä, että tekoäly voisi nousta näiden työkalujen ohjaajaksi. Sen sijaan että ihminen kirjoittaa, skriptaa, säätää ja tulkitsee kaikkea vaihe vaiheelta, tekoäly voisi generoida RTL-rakenteita, ajaa testejä, tulkita verifioinnin virheitä, muuttaa arkkitehtuuria ja toistaa prosessia nopeasti. Tällöin EDA-työkalut tekisivät edelleen raskaan teknisen työn, mutta tekoäly ohjaisi suunnittelun etenemistä paljon nykyistä itsenäisemmin.
Yhtiö korostaa myös, ettei se aio myydä perinteisiä EDA-työkaluja tai yksittäisiä tekoälyagentteja siruyhtiöille. Sen sijaan se haluaa toimia uudenlaisena suunnittelukumppanina. Asiakkaina voisivat olla siruyhtiöt, ohjelmistoyhtiöt, tekoälylaboratoriot, pilviyhtiöt ja muut toimijat, jotka tarvitsevat omia räätälöityjä piirejä seuraavan sukupolven kuormia varten.
Väitteessä on silti vielä paljon avoimia kohtia. Architect Labs ei kerro, kuinka pitkälle sen järjestelmä jo oikeasti yltää, onko sillä omalla menetelmällään suunniteltu toimiva piiri tai missä kohtaa ihminen edelleen tekee ratkaisevat päätökset. Erityisen kova väite on todistettavasta verifioinnista, sillä nykypäivän monimutkaisissa piireissä juuri verifiointi on yksi suunnittelun vaikeimmista ja eniten aikaa vievistä vaiheista.
Jos lähestymistapa toimii edes osittain, sillä voisi olla iso merkitys. Räätälöityjen AI-kiihdyttimien ja muiden erikoispiirien tarve kasvaa nopeasti, mutta osaaminen ja suunnittelukapasiteetti eivät skaalaudu samaa tahtia. Architect Labsin lupaus on, että tekoäly voisi lyhentää suunnittelusyklejä ja laskea kynnystä omien piirien kehittämiseen.
Architect Labs on kerännyt 24 miljoonan dollarin siemenrahoituksen. Kierrosta johti Kindred Ventures, ja mukana olivat muun muassa Race Capital, TQ Ventures ja Together Fund. Yhtiön tukijoihin kuuluu myös tunnettuja nimiä tekoälyn ja puolijohteiden maailmasta, kuten Kunle Olukotun, Lukasz Kaiser, Aravind Srinivas sekä johtajia OpenAI, Nvidialta, Google DeepMindilta, Synopsysilta ja Keysightilta.
IGBT on pitkään ollut teollisuuden tukipilari, joka yhdistää suuren tehon yksinkertaisiin ohjaustapoihin. Uuden polven IGBT7-teknologia on saanut merkittäviä parannuksia verrattuna aiempiin sukupolviin: alhaisempi myötäjännite, suuremmat nimellisvirrat, ylikuormituskapasiteetti 175°C asti, tarkempi dv/dt-säätö ja laadukkaampi suojadiodi.
