Tekoäly valtaa teollisuusautomaatiota, mutta kaikkea laskentaa ei voida siirtää pilveen. Omron Suomen maajohtajan Janne Kulmalan mukaan koneiden reaaliaikainen ohjaus vaatii paikallista laskentaa, sillä liikkeenohjauksessa vasteajat mitataan mikrosekunteina. Suomessa 40 vuotta toimineessa Omronissa tekoälyn vaikutukset näkyvät tällä hetkellä selvimmin konenäössä.
Pilvipalvelut ovat keskeinen osa nykyistä tekoälybuumia, mutta tehdasautomaatiossa niiden käytölle tulee nopeasti vastaan fyysinen raja. Koneen ohjauksen on toimittava reaaliajassa riippumatta siitä, mitä verkkoyhteydelle tapahtuu.
– Paikallinen tekoäly on koneohjaintasolla välttämättömyys. Liikkeenohjauksessa servoa ei voida ohjata pilven yli. Puhutaan kuitenkin mikrosekunnista, sanoo Omron Suomen maajohtaja Janne Kulmala.
Pilvestä saadaan lähes rajattomasti laskentatehoa, mutta latenssin lisäksi ongelmana on toimintavarmuus. Jos verkkoyhteys katkeaa, koneen toiminta ei saa pysähtyä sen mukana. Kulmala ei siksi usko kehitykseen, jossa logiikkaohjaimen varsinainen toiminta siirtyisi kokonaan pilvipalveluksi. PLC:stä ei tule pelkkää koodia.
Samaan aikaan paikallisten ohjainten suorituskyky on kasvanut nopeasti. Omronin tehokkaimmat ohjaimet perustuvat Intelin prosessoreihin, ja Kulmalan mukaan laskentateho alkaa olla tasolla, jossa suorituskykyä saattaa olla yli tarpeen. Jatkossa tätä kapasiteettia voidaan sen sijaan käyttää esimerkiksi datan paikalliseen analysointiin ja tekoälytoimintoihin.
Tällä hetkellä tekoäly näkyy Omronin asiakkailla konkreettisimmin konenäössä. AI:ta käytetään myös esimerkiksi koodinluvussa ja sitä on tuotu koneohjaimiin, mutta Kulmala muistuttaa, ettei tekoälyn käyttö tehdasautomaatiossa ole vielä räjähtänyt.
Seuraavien viiden vuoden aikana hän odottaa tilanteen muuttuvan. Tekoäly kasvattaa rooliaan sekä koneissa että niiden kehittämisessä. Myös automaatiojärjestelmien ohjelmointi muuttuu, kun tekoälytyökaluja voidaan käyttää yhä laajemmin kehitystyössä.
Tekoälyn eteneminen liittyy samalla teollisuuden vanhaan datakeskusteluun. Noin kymmenen vuotta sitten lähes kaikki puhuivat big datasta, mutta datan hyödyntämiseen ei Kulmalan mukaan ollut nykyisen kaltaisia työkaluja. Nyt tekoälyn kypsyminen voi käynnistää teollisen datan uuden tulemisen. Se tarkoittaa myös lisää anturointia.
Omron valitsi Ethernetiin ja IP-tekniikkaan perustuvan tiedonsiirron automaatiojärjestelmiensä keskeiseksi väyläksi jo varhain. Kulmalan mukaan valinta on osoittautunut kestäväksi, kun koneiden tuottaman datan määrä on kasvanut ja tuotantoa on alettu liittää yhä tiiviimmin ylempiin tietojärjestelmiin. Anturitasolla kuvaa täydentää IO-Link, jonka avulla koneen antureilta voidaan kerätä paikallisesti perinteistä kytkentätietoa huomattavasti enemmän mittaus-, tila- ja diagnostiikkadataa. Tämä data voidaan välittää IO-Link-masterin kautta edelleen esimerkiksi EtherCAT- tai EtherNet/IP-verkkoon.
Konenäön kasvua vauhdittaa tekoälyn lisäksi toinen muutos. GS1 Sunrise 2027 -standardi vie tuotteiden tunnistamista nykyisistä yksiulotteisista viivakoodeista kohti enemmän tietoa sisältäviä 2D-koodeja. Kulmalan mukaan muutos tuo väistämättä uusia investointeja koodinlukuun ja konenäköön.
Kasvua Omronilla on ollut muutenkin, vaikka Suomen teollisuuden yleinen investointiympäristö on ollut viime vuosina vaisu. Kulmalan mukaan Omron Suomen liiketoiminta kasvoi viime vuonna 12 prosenttia, ja tänä vuonna vauhti on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Suurin osa kasvusta tulee suomalaisista asiakkaista, jotka valmistavat koneita vientiin.
Robotiikka on näkyvä osa tehdasautomaation muutosta, mutta Omronin Suomen liiketoiminnassa perinteinen tehdasautomaatio on edelleen selvästi suurempi alue. Kulmalan mukaan sen liiketoiminta on moninkertainen robotiikkaan verrattuna. Teollisuusrobotteja myydään tasaisesti, ja yhtiö on panostanut myös yhteistyörobotteihin ja mobiilirobotteihin.
Omronin Suomen toiminta täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Ennen oman suomalaisen yhtiön perustamista Omronia edusti Suomessa Delco. Kulmala tuli yhtiöön vuonna 2013 myyntitehtäviin ja nousi maajohtajaksi Kari Blomqvistin jäätyä eläkkeelle vuonna 2025.
Neljään vuosikymmeneen mahtuu valtava muutos releistä ja ensimmäisistä ohjelmoitavista logiikoista nykyisiin tehokkaisiin koneohjaimiin. – Mekaaniset releetkin puolustavat edelleen paikkaansa. Ne ovat hinnaltaan kilpailukykyisiä, Kulmala muistuttaa.
Satelliittipaikannuksen häirintä voi katkaista paljon muutakin kuin paikkatiedon. VIAVIn uusi µPNT GDO-1000 pitää kriittisten järjestelmien kellot synkronissa jopa 24 tuntia GNSS-signaalin katoamisen jälkeen. Postimerkin kokoisen moduulin ytimessä on SiTimen MEMS-oskillaattori.
