ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT

IN FOCUS

Suojaa datasi kunnolla

SSD-levyt tarjoavat luontaisesti korkean luotettavuuden kaikentyyppisiin sovelluksiin, aina aloitustason kuluttajalaitteista kriittisiin järjestelmiin. Asianmukaiset tietosuojamekanismit voivat maksimoida levyn käyttöiän toteuttamalla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarpeen mukaan, kertoo Silicon Motion artikkelissaan.

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

logotypen

May # TME square
TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

TECHNICAL ARTICLES

Kuinka älykellon tehopiiri kutistetaan?

Tietoja
Kirjoittanut Veijo Ojanperä
Julkaistu: 22.06.2017
  • Komponentit
  • Suunnittelu & ohjelmointi

Yleisin puettava laite on älykello tai fitnessranneke. Niiden arkkitehtuuriin kuuluu toiminnallisia lohkoja, kuten ympäristön ja biometrinen aistiminen, langaton yhteys ja mikro-ohjain. Tämä on johtanut uuden standardin tehokomponentin, microPMIC-piirin kehittämiseen, joka tuottaa anturien, radioiden ja prosessorin vaatimat erilaiset tehosyötöt. Se säästää aikaa, tilaa ja kustannuksia.

Artikkelin ovat kirjoittaneet ams:n Mark Shepherd, Thomas Kail ja Stephan Kreszl. Shepherd on ams:n sovellussuunnittelija, joka on keskittynyt tehonhallintaan. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus elektroniikka-alalta ja elektroniikkainsinöörin tutkinto San Franciscon yliopistosta. Ams:llä hän on työskennellyt vuodesta 2011 lähtien. Thomas Kail on ams:n tehonhallintapiirien tuotepäällikkö. Hän työskentelee ams:n pääkonttorissa Grazin lähellä Itävallassa. Kail tuli ams:lle sovellusinsinööriksi vuonna 2006. Stephan Kreszl tuli ams:n palvelukseen vuonna 2013 LDO-, DC-DC- ja mikroPMIC-piirien laitesuunnittelijaksi.

Jo pidemmän aikaa tiheydeltään suurten tehojärjestelmien standardi on älypuhelimen asettama. Siinä vastakkaiset vaatimukset pitkästä toiminta-ajasta akulla ja komponenttien jatkuva minityriasointi tulivat huippuunsa. Sekä älypuhelimessa että tabletissa tehopiirin suunnittelussa tehokkain lähestymistapa on ollut integrointi: mahdollisimman monien järjestelmätason toiminnallisten lohkojen integrointi yhdelle ja samalle tehonhallintapiirille (PMIC, power management circuit).

Nyt on ehkä aika tunnustaa, että standardin määrittelevät puettavien laitteiden valmistajat. Niissä tehotiheyden vaatimukset ovat jopa suuremmat kuin älypuhelimissa tai tableteissa. Kuten älypuhelin, puettavat laitteet kuten älykello tai fitnessranneke ovat kannettavia tietokonelaitteita, joissa on useita antureita, radioita ja käyttäjäliitännän oheislaitteista prosessoriytimen ympärillä.

Mutta laiteformaatti on useita kertoja pienempi, ja akulla käytössä oleva tila on pelottavan pieni. Silti toiminta-aika akkuvirralla on käyttäjille tärkeä ominaisuus ja yleensä he ajattelevat, ettei puettavaa laitetta pitäisi joutua lataamaan sen useammin kuin älypuhelintakaan.

Puettavien laitteiden suunnittelijoilla on siten edessään äärimmäinen miniatyrisoinnin haaste. On siksi hieman paradoksaalista, että puettavien suunnittelijat ovat tähän asti kieltäneet integroinnin strategian, joka on palvellut älypuhelimien valmistajia niin hyvin. Tämä ei ole yllättävää, sillä "puettavien" laitekategoria on pitänyt sisällään laajan valikoiman erilaisia laitteita ja yhden erilaisia laitteita palvelevan PMIC-piirin määrittely on ollut hankalaa puettavien markkinoiden alkuvaiheissa.

Nyt on kuitenkin nousussa selviä trendejä ranteessa pidettävien laitteiden - älykellojen ja fitnessrannelleiden - arkkitehtuurissa. Ja tämä kehitys osaltaan johtaa uudenlaisten mikro-PMIC-piirien kehitykseen, jotka lupaavat tuoda ratkaisun puettavien laitteiden tehotiheysongelmaan.

Perinteisten tehonhallintapiirien kehitys

Kun tehopiirien suunnittelijat miettivät PMIC_piirejä, heillä on tyypillisesti silmissään kuva suurista, suuritehoisista laitteista, jotka on optimoitu jotakin tiettyä Qualcommiln, Intelin ja Nvidian kaltaisilta yrityksiltä tulevaa prosessoriperhettä varten. Nämä PMIC-piirit ovat ihanteellisia kumppaneita prosessoreilleen, sillä ne tuottavat juuri oikean yhdistelmän reguloituja lähtöjä pienessä kotelossa, joka tuottaa vaadittavat reitit/polut lämmön haihtumiseen niillä kuormilla, joita piirien odotetaan syöttävän. Joillakin vähemmän suosituilla prosessoreilla ei ehkä ole omaa PMIC-ratkaisua, mutta mikäli suunnittelija käyttää jonkun PMIC-piirien tukemaa sovellusprosessoria, tehonhallintapiiriä olisi järjetöntä olla käyttämättä.

Itse asiassa älypuhelin- ja tablettisektoreilla markkina on päätynyt käyttämään yhtä tai kahta hallitsevaa prosessoriperhettä ja tämä tuo PMIC-valmistajille riittävän suuret markkinat prosessorispesifisten laitteiden kehitystä varten.

Puettavien markkinoille prosessorien valikoima ei ole kutistunut läheskään samalla tavalla, joten tehopiirien valmistajilla ei ole ollut samaa etua standardista prosessorimääritelmästä, johon he voivat sovittaa uuden puettavien PMIC-piirin.

Pitäisikö OEM-laitteen suunnittelijan olettaa sitten löytävänsä standardin PMIC-piirin, joka vastaa hänen tarpeisiin täysin? Selvästikin laajalle puettavien laitteiden markkinoille tähdätty PMIC-piiri voi epäonnistua vastaamaan kaikkiin järjestelmän tarpeisiin ja siksi vaatia erillistehokomponenttien lisäämistä suunnitteluun, mikä kumoaa PMIC-piirin käyttämisen edut kokonaan. Tai sitten piiri sisältää käyttämättä jääviä toimintoja, mikä lisää PMIC-piirien tehonkulutusta, hintaa ja kokoa, eikä ylipäätään ole optimaalisin ratkaisu.

Kuva 1. Älykellon tyypillinen arkkitehtuuri. Osanumerot eri toiminnallisissa lohkoissa ovat ams:n valmistamien piirien numeroita.

Mikäli prosessorivaihtoehtojen moninaisuus sotii standardin PMIC-piirin käyttöä vastaan, ehkäpä tehovaatimusten standardointiin löytyy reitti jostain muualta?

Katsokaamme kuvaa 1, joka esittää älykellosuunnittelua. Mikro-ohjain voidaan valita laajasta valikoimasta ARM-ytimiä käyttäviä standardiprosessoreja. Järjestelmäkokonaisuuden perusarkkitehtuuri on kuitenkin yhteinen hyvin monille älykelloille, koska ne on kaikki tarkoitettu vastaamaan samoihin kuluttajien tarpeisiin - biometrinen ja ympäristön aistiminen, paikannus sekä käyttäjä- ja tietoliikenneliitännät.

Jos PMIC-valmistaja ottaa tämän yleisen arkkitehtuurin standardikseen, se voi kehittää puettavan laitteen tehojärjestelmäksi integroidun ratkaisun, joka lähes täysin tai suurimmalta osin sopii useimpien OEM-valmistajien tuotteisiin. Isäntäprosessori sekä Bluetooth- ja GPS-radiot voivat toimiva 1,8 voltin syötöstä, joka yleensä tarjotaan step-down -regulaattorilla.

Muut toiminnalliset lohkot vaativat 3 voltin syöttöjännitteen. Näitä ovat näyttö ja anturit kuten sykeanturi (joka on esitetty kuvassa 1 ams:n AS700-bioanturimoduulina). Lisäksi harjaton DC-moottori (BLDC), joka tuottaa haptisen palautteen, vaatii oman eristetyn syöttönsä vaadittujen tehopulssien takia.

Tämän tehojärjestelmän perinteinen ratkaisu vaatii usean erillisen tehopiirin käyttöä:

- akun latauspiiri
- regulaattori 1,8 voltin syötölle
- ajuripiiri haptiselle palautteelle tai LDO-regulaattorin BLDC-moottorille
- LDO näytölle ja mahdollisesti antureille, jotka vaativat 3 voltin syötön

Tämä ratkaisu on miniatyrioinnin vihollinen, sillä se vaatii suurta korttialaa itse piireille ja johtimille, joille ne liitetään osaksi muuta järjestelmää. Lisäksi pitää ottaa huomioon ne vaikeudet, joita komponenttien sijoittelu piirikortille aiheuttaa: EMI-säteily, useiden komponenttien aiheuttamat kokoonpanon kustannukset, sekä epäluotettavuus joka seuraa useiden erilliskomponenttien käytöstä.

MicroPMIC-piiri on sen sijaan helppo integroida suunnitteluun ja sen myötä sijoittelu on selvästi yksinkertaisempi. Esimerkkinä siitä, miten tämä voidaan tehdä, toimii ams:n valmistama puettavien laitteiden microPMIC-piiri AS3701. Tämä piiri on optimoitu kuvassa 1 kuvatulle järjestelmälle. Saadut tilansäästöt ovat merkittäviä: AS3701-piiri toimitetaan 4 neliömillin kokoisessa CSP-kotelossa, jossa liitinnystyjen väli on vain 0,4 milliä.

Tähän koteloon on istutettu täysin varusteltu lineaarinen akunlatauspiiri tehopolunhallinnalla, useita teholinjoja, suojaustoiminnot, käynnistysjaksoitusmahdollisuus ja I2C-liitäntä mikro-ohjaimelle. AS3701-piirin ala on suunniteltu tuomaan sekä tila- että kustannussäästöjä. Kuva 2 esittää kuvassa 1 kuvaillun puettavan laitteen piirikortin sijoittelua eli layoutia. AS3701-piirin kolme sisäistä liitosnystyä puuttuvat: tämä antaa tilaa helpoille läpivientiliitännöille.

Kuva 2. AS3701-piirikaavio tyypillisessä älykellosuunnittelussa.

Kuinka hyvin näin pienikokoinen microPMIC-piiri pystyy vastaamaan älykellon monimutkaisiin tehovaatimuksiin? AS3701-piirin tapauksessa teholinjasyöttöihin kuuluvat kaksi 100 milliampeerin LDO-piiriä, 500 milliampeerin DC-DC-muunnin (step-down -tyyppinen) ja kaksi 40 milliampeerin ohjelmoitavaa GPIO-liitäntää (ks. kuva 3). Kuten kuva 1 näyttää, ainoa syöttö, jota AS3701-piiri ei tarjoa on 5 voltin tulo AS7000-piirin ledeille, joka toteutetaan erillisellä boost-muuntimella.

Kuva 3. MicroPMIC-piiri AS3701 sisältää useita teholohkoja ja akun latauspiirin.

Synkroninen step-down -muunnin sisältää tehonsäästötoimintoja: dynaamisen jännitteen skaalaamisen ja valittavissa olevat taajuudet 1-4 megahertsin välillä mahdollistavat sen, että hyötysuhde voidaan optimoida erilaisille kuormille. Kuva 4 osoittaa, että piirillä on mahdollista saavuttaa korkea hyötysuhde 1-300 milliampeerin kuormilla. Tämä on merkittävä saavutus, kun otetaan huomioon toiminnallisten lohkojen määrä piirien 2x2 millin kotelossa.

Kuva 4. AS7301-piirin 500 milliampeerin DC-DC-muuntimen hyötysuhdekäyrät.

Vaikka tehotiheys ja pitkä käyttöaika paristovirralla oat puettavan laitteen tehojärjestelmän tärkeimmät vaatimukset, suunnittelijan on vastattava myös muihin minimivaatimuksiin, erityisesti kohinan ja lämmönjohtumisen alueella.

GPS-moduulit ovat erityisen herkkiä jännitehuippujen vaihteluiden aiheuttamaan kohinaan. 50 millivolttia on tyypillisesti maksimi sille, mitä ne kestävät. Tältä osin AS3701-piirin DC-DC-muunnin tarjoaa suuren turvamarginaalin (ks. kuva 5).

Kuva 5. Lähtöjännitteen värinä (peak-to-peak) AS3701-piirin DC-DC-muuntimesta on selvästi alle tyypillisen GPS-moduulin sietämän 50 millivoltin rajan. Muunnin testattiin 3,7 voltin tulojännitteellä, 1,8 voltin lähtöjännittellä, 20 milliampeerin syöttövirralla ja 2 megahertsin kytkentänopeudella alhaisen kohina (low-noise) tilassa. Värinä oli vain 14,4 millivolttia.

Useimmat älykellon microPMIC-piirin syöttämät virrat ovat alle 50 milliampeeria. Anturit käyttävät yleensä kymmenien mikroampeerien virtoja. Tämä tarkoittaa, että lämpökuorma jää niin pieneksi, että pieni microPMIC-kotelo suoriutuu siitä hienosti.

Korkeimmat virtapiikit aiheuttaa haptinen moottori. Sen käynnistysvirta voi olla jopa 100 milliampeeria, mikä kuitenkin käynnistymisen jälkeen nopeasti putoaa. Alkuvaiheessa käynnistysjännitteen pitää myös olla riittävän korkea, jotta se vastaa käynnistysmäärityksiin, mikä ilmaistaan moottorin datalehdessä.

Tähän vaatimukseen vastataan AS3701-piirillä ohjelmoitavalla LDO:lla. Käyttäjä voi valita laajasta valikoimasta jänniteasetuksia. Ohjelmointia voidaan säätää I2C-liitännän kautta tukemaan haptisen moottorin käynnistymistä ja pysähtymistä, jolloin lähtöjännitettä modifioidaan dynaamisesti tuottamaan käynnistysvaikutukset ja pehmeän värinän tuntu.

MicroPMIC-lähestymistavan edut ja haitat

Edellä mainittiin, että suunnittelija olisi "hullu", mikäli ei käyttäisi prosessorin PMIC-piiriä sellaisen ollessa tarjolla. Olisiko suunnittelija yhtä hullu, mikäli ei käyttäisi microPMIC-piiriä älykellon suunnittelussa?

Selvästikään yhtä pieneen tilankäyttöön ei päästä useilla erillisillä tehokomponenteilla. Jos oletetaan, että kuva 1 esittää älykello- tai fitnessrannekesuunnittelua hyvin, AS3701-piirin kaltainen microPMIC-piiri olisi lähes täydellinen vastaus.

Lisäetuja tulee siitä, että tuetaan suunnittelijan PMIC-valintaa. Yhden ainoan tehokomponentin käyttö helpottaa kokoonpanoa selvästi. MicroPMIC-piiri tuo myös merkittäviä suunnitteluetuja. Kuva 6 esittää ruutukaappausta AS3701-evaluointikortin mukana tulevasta graafisesta käyttöliittymästä. On selvää, että erilaisia jännitelähtöjä step-down -regulaattorille ja LDO-piirille on yksinkertaista ohjelmoida. Käyttöliittymä mahdollistaa myös käynnistysjakson ja lataustoimintojen konfiguroinnin laajalle paristovalikoimalle, sekä useille muille toiminnoille. I2C-liitännän kautta mikro-ohjain voi ohittaa kaikki nämä rekisterit milloin tahansa, joten suunnittelija voi esimerkiksi muuttaa lähtöjännitettä lennossa tai asettaa komponentin valmiustilaan.

Vaikka jotkut suunnittelijat pelkäisivät sitä, että microPMIC-piirin käyttö rajoittaa heidän joustavuuttaan optimoida tehosuunnittelu sovelluksen tarpeiden mukaisesti, useimmille PMIC:n ohjelmoitavuus varmistaa, että jokaista teholinjaa voidaan syöttää oikein kaikkina aikoina yhdellä integroidulla piirillä, joka on kooltaan hämmästyttävän pieni.

Kuva 6. Ruutukaappaus AS3701-microPMIC-piirin suunnittelutyökalusta.

MORE NEWS

Nokiassa kehitetty 3D-kuvantaminen kaupallistetaan

Nokia ja sijoitusyhtiö Celesta Capital ovat julkistaneet uuden terveysteknologia-alalle tulevan startupin, joka on irrotettu Nokia Bell Labsista. Astranu-yrityksen tavoitteena on mullistaa korvasairauksien diagnostiikka hyödyntämällä Nokian kehittämää integroitua optista koherenssitomografiaa (iOCT).

USA kielsi kokonaan Huawein tekoälyprosessorien käytön

Yhdysvaltain kauppaministeriö on asettanut täyden kiellon Huawein kehittyneiden tekoälyprosessorien käytölle, mikä merkitsee merkittävää kovennusta teknologian vientivalvontaan liittyvissä toimissa Kiinaa vastaan.

Kioxian uusin tuo yritystallennukseen isoja parannuksia

Kioxia on julkistanut uuden CM9-sarjan SSD-levyt, jotka tuovat merkittäviä edistysaskeleita yritystason tallennusratkaisuihin. Uutuus perustuu PCIe 5.0 -liitäntään ja NVMe 2.0 -protokollaan, ja se on suunniteltu erityisesti vastaamaan nykyaikaisten tietojenkäsittelysovellusten kuten tekoälyn, koneoppimisen ja suurteholaskennan kasvaviin vaatimuksiin.

Ohjelmistokehittäjien kimppuun hyökättiin LinkedInissä

Tietoturvayritys Palo Alto Networksin tutkimusryhmä Unit 42 kertoo, että Pohjois-Korean valtiollisen tuen saama hakkeriryhmä Slow Pisces on käynnistänyt uudenlaisen kyberhyökkäyksen. Se kohdistuu erityisesti kryptovaluutta-alan ohjelmistokehittäjiin. Ryhmä esiintyy LinkedInissä rekrytoijina ja käyttää aidolta vaikuttavia koodaushaasteita levittääkseen haittaohjelmia.

Kumpi valita: kide vai MEMS-oskillaattori?

ETN - Technical articleOletko koskaan miettinyt miten kokonaiskustannukset eroavat käyttäessäsi kideresonaattoria tai MEMS-oskillaattoria? Tämä kysymys ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen valintaprosessissa, koska kide näyttäisi olevan hinnaltaan niin paljon halvempi – ainakin pintapuolisesti tarkasteltuna. Vaikka kiteiden yksikkökustannukset ovat yleensä oskillaattoreita halvempia, niin kokonaiskustannuksia laskettaessa tilanne näyttääkin aivan toiselta.

Huawei näyttää, että älykelloissa on vielä tilaa innovaatioille

Huawei on esitellyt uuden sukupolven älykelloja, jotka osoittavat, että älykellojen kehitys ei ole suinkaan pysähtynyt – päinvastoin. Uusi Watch 5 sekä muodikkaat ja monipuoliset Watch Fit 4- ja Fit 4 Pro - uutuudet osoittavat, että markkinoilla on yhä tilaa aidolle innovaatiolle niin teknologian, muotoilun kuin hinnan suhteen.

EU ryhtyi julkaisemaan haavoittuvuuksien tietokantaa

Euroopan unioni on ottanut käyttöön uuden EU:n haavoittuvuustietokannan (European Vulnerability Database, EUVD), jonka tavoitteena on parantaa kyberturvallisuutta koko unionin alueella. Tietokannan ylläpidosta vastaa Euroopan kyberturvallisuusvirasto ENISA, ja se on osa laajempaa NIS2-direktiivin toimeenpanoa.

Tästä valmis alusta anturifuusion kehittämiseen

Rutronik System Solutions on julkaissut uuden RAB7 Sensorfusion -sovitinkortin, joka tarjoaa valmiin ja monipuolisen kehitysalustan anturifuusiota hyödyntäviin sovelluksiin. Alusta on suunniteltu erityisesti ympäristö- ja liikeanturien arviointiin ja prototypointiin.

Tekoälystä tulee tärkeä kumppani piirilevysuunnitteluun

Elektroniikan monimutkaistuessa myös piirilevysuunnittelu kohtaa yhä tiukempia haasteita. Nopeammat siirtoväylät, pienemmät komponentit ja kasvavat luotettavuusvaatimukset vaativat suunnittelijoilta enemmän – mutta aikaa ja resursseja on yhä vähemmän. Näihin paineisiin vastataan yhä useammin tekoälyllä, joka siirtyy avustavasta roolista kohti aktiivista suunnittelukumppanuutta.

Suomalainen ihmeprosessori näyttää täyttävän lupauksensa

Flow Computingin kehittämä rinnakkaislaskentaan erikoistunut prosessoriteknologia on ottanut merkittävän askeleen kohti kaupallistamista. Yrityksen kehittämä Parallel Processing Unit (PPU) – eli rinnakkaisprosessointiyksikkö – on nyt saavuttanut täyden toiminnallisuuden: sen avulla tavallisia ohjelmia voidaan nopeuttaa jopa satakertaisiksi.

HD-siirtymä piikitti televisiomyynnissä

Teräväpiirtoon siirtyminen on kiihdyttänyt televisiomyynnin poikkeukselliseen kasvuun Suomessa. Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKOn mukaan huhtikuussa 2025 rikottiin ennätyksiä, kun myyntiin meni lähes 70 000 televisiota. Määrä on nelinkertainen määrä vuoden 2024 huhtikuuhun verrattuna.

Raspberry Pi OS päivittyi uuteen versioon

Raspberry Pi Foundation on julkaissut uuden version suositusta Raspberry Pi OS -käyttöjärjestelmästä. Tämä päivitys jää todennäköisesti viimeiseksi, joka perustuu Debianin bookworm-versioon — seuraava suuri päivitys siirtyy uuteen trixie-julkaisuun kesällä 2025.

Nokia toimittaa IoT-runkoverkon norjalaisoperaattorille

Norjalainen mobiilioperaattori Com4, joka kuuluu kansainväliseen Wireless Logic -konserniin, on valinnut Nokian toimittamaan uuden 5G-runkoverkon tukemaan maailmanlaajuisia IoT-palveluita. Kyse on SA- eli ns. toisen polven Standalone-verkosta.

Tämä tuli puskista – Kontron alkaa valmistaa congatecin moduuleja

Sulautetun tekniikan kentällä koettiin yllättävä liike, kun Kontron ja congatec ilmoittivat aloittavansa yhteistyön Computer-on-Modules (COM) -ratkaisujen valmistuksessa. Kontron tulee jatkossa valmistamaan congatecin suunnittelemia moduuleja, mikä on huomionarvoista, sillä yritykset ovat aiemmin profiloituneet kilpailevina toimijoina COM-markkinalla.

Anritsu paranteli antennihuoltajan työkalua

Mittauslaitevalmistaja Anritsu on päivittänyt suositun Site Master -sarjan kenttätestereitään tuomalla niihin Vector Network Analyzer (VNA)- ja Vector Voltmeter (VVM) -toiminnot. Uudet MS2085A- ja MS2089A-mallit tekevät antenni- ja RF-järjestelmien huollosta ja virityksestä aiempaa monipuolisempaa ja tehokkaampaa.

Siemens näyttää mallia: piirisuunnittelun on pakko tukeutua tekoälyyn

IC-suunnittelu kohtaa yhä vakavampia haasteita: piirit kehittyvät kohti 3D-arkkitehtuureja, chiplettejä ja ohjelmistopohjaisia järjestelmiä, mutta pätevistä suunnittelijoista ja verifioijista on huutava pula. Samanaikaisesti bugien löytäminen ennen valmistusta vaikeutuu, ja yhä useampi projekti myöhästyy tai epäonnistuu jo ensimmäisessä silikoni-iteraatiossa.

Eroon RGB-suotimista – uusi tekniikka mullistaa kamerat kaikissa laitteissa

Eyeo, uusi spin-off belgialaisesta tutkimuslaitos imecistä, on kehittänyt mullistavan kameratekniikan, joka uhkaa tehdä perinteisistä RGB-värisuotimista historiaa. Yritys on onnistunut kolminkertaistamaan kuvakennon valoherkkyyden ja murtamaan nykyisten kameroiden fyysiset rajat uudella värinjakotekniikalla, joka ei enää suodata valoa pois vaan ohjaa sen tehokkaasti eri väreihin. Tämä läpimurto voi muuttaa perustavanlaatuisesti kameroiden toimintaa niin älypuhelimissa, VR-laseissa kuin turvalaitteissakin.

AMD:n uusin lyö Intelille luun kurkkuun

AMD on julkaissut uuden EPYC 4005 -sarjan palvelinprosessorit, jotka mullistavat edullisten ja keskiluokan palvelinratkaisujen pelikentän. Sarja perustuu uuteen Zen 5 -arkkitehtuuriin, tuo huipputason ominaisuuksia alempaan hintaluokkaan, ja haastaa Intelin vastaavat prosessorit kaikilla osa-alueilla.

Jättirahoitus GenAI-softakehitykseen

Business Finland on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle merkittävän, 840 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn (GenAI) hyödyntämistä ohjelmistokehityksen eri vaiheissa. Hanke kantaa nimeä Generative AI for the Software Development Life Cycle, ja sen kokonaisbudjetti Jyväskylän yliopiston osalta on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 prosenttia katetaan yliopiston omarahoituksella.

Raidejokerin lähestymisestä varoitetaan sanallisesti

Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki on käynnistänyt vuoden mittaisen pilottikokeilun, jossa testataan uudenlaista varoitusjärjestelmää Viikin pikaraitiotien ylityspaikalla. Järjestelmä varoittaa jalankulkijoita ja pyöräilijöitä sekä äänimerkein että sanallisesti lähestyvästä raidejokerin junasta.

ETNdigi 1/2025 is out
19 # puffbox ettan till tme native
May # sajt tme mobilbox
TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

Kumpi valita: kide vai MEMS-oskillaattori?

ETN - Technical articleOletko koskaan miettinyt miten kokonaiskustannukset eroavat käyttäessäsi kideresonaattoria tai MEMS-oskillaattoria? Tämä kysymys ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen valintaprosessissa, koska kide näyttäisi olevan hinnaltaan niin paljon halvempi – ainakin pintapuolisesti tarkasteltuna. Vaikka kiteiden yksikkökustannukset ovat yleensä oskillaattoreita halvempia, niin kokonaiskustannuksia laskettaessa tilanne näyttääkin aivan toiselta.

Lue lisää...

OPINION

Selain on yritysten tietoturvan sokea piste

Yritykset nojaavat yhä enemmän verkkoselaimiin päivittäisessä työssään, mutta samalla altistuvat vakaville tietoturvauhille. NordLayerin kyberturva-asiantuntijan mukaan perinteiset selaimet muodostavat tietoturvan sokean pisteen, jota on vaikea valvoa ja suojata – erityisesti pienemmissä organisaatioissa, sanoo NordLayerin asiantuntija Edvinas Buinovskis.

Lue lisää...

 


TERVETULOA
Tule tapaamaan meitä tulevissa tapahtumissamme.
R&S-seminaareihin saat kutsukirjeet ja uutiskirjeet suoraan sähköpostiisi, kun rekisteröidyt sivuillamme.
 
R&S -seminaari: 6G
Oulussa 13.5.2025 (rekisteröidy)
Espoossa 14.5.2025 (rekisteröidy)
 
R&S -seminaari: Calibration
Tampereella 22.5.2025 (rekisteröidy)
 
R&S -seminaari: Aerospace & Defence Testing
Tampereella 5.6.2025. Tiedustelut asiakaspalvelu@rohde-schwarz.com
 

 

LATEST NEWS

  • Nokiassa kehitetty 3D-kuvantaminen kaupallistetaan
  • USA kielsi kokonaan Huawein tekoälyprosessorien käytön
  • Kioxian uusin tuo yritystallennukseen isoja parannuksia
  • Ohjelmistokehittäjien kimppuun hyökättiin LinkedInissä
  • Kumpi valita: kide vai MEMS-oskillaattori?

NEW PRODUCTS

  • Tästä valmis alusta anturifuusion kehittämiseen
  • Nopeutuvat signaalit vaativat parikaapelilta yhä enemmän
  • Uudet moduulit tekevät Bluetoothista paremman
  • Pieni poweri syöttää tiukasti säädeltyä tehoa tekoälykameralle
  • Ledivalojen hallinta täysin yhdelle sirulle
 
 

Section Tapet