Intel tekee välillä isoja strategisia päätksi kustannuksista riippumatta. Pari vuotta sitten yhtiö esitteli uuden Nervana-piirialustan, josta piti tulla sen AI-ratkaisujen rauta. Joulukuussa yhtiö kuitenkin osti kahdella miljardilla dollarilla israelilaisen Habana Labsin, joka laittoi suunnitelmat uusiksi.
Osavuosikatsauksessaan Intel selvensi Habana Labs -suunnitelmiaan. Habanalla on kaksi valmista tekoälytuotetta: Gaudi on piiri, jolla järjestelmälle opetetaan neuroverkkoja, ja Goya on laitteisiin tarkoitettu päättely- eli interferenssiprosessori.
Nervana-piireistä laitteisiin tarkoitetun NNP-I-prosessorin teknistä tukea Intel on ainakin toistaiseksi jatkamassa, koska piirillä on jo asiakkaitakin. Jatkossa Intel kuitenkin panostaa Haban Giyaan, koska sen suorituskyky on testien mukaan ainakin 1,5-kertainen. Piiriä on myös toimitettu asiakkaille jo puolentoista vuoden ajan, mihin NNP-I-piiri ei ole vielä ehtinyt.
Nervana oli alun perin pieni tekoälyohjelmistoja kehittävä talo, jonka Intel osti vuonna 2016 yli 350 miljoonalla dollarilla. Habana Labs -ostos teki Nervana-kaupasta käytännössä turhan, kun koko Nervana-tuotelinja korvautuu jatkossa Habana Labsin tekniikkaan perustuvilla piireillä.
Intelille tällainen rahan haaskaaminen ei ole mitään uutta. Yhtiöhän satsasi takavuosina miljardeja dollareita yrittäessään kehittää kilpailijaa Arm:n älypuhelinpiireille. Myös kännykkämodeemeihin prosessorijätti upotti vuosien varrella jättimäisiä summia ennen kuin toiminta myytiin Applelle viime syksynä.
Analog Devices päätti jokin aika sitten lopettaa yhteistyön englantilaisen jakelijan Anglia Componentsin kanssa. Tässä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä, mutta Anglia suivaantui tästä niin paljon, että tuli julkisuuteen asian kanssa. Toimitusjohtaja Steve Rawlinsin mukaan ADI:n päätös rajoittaa asiakkaiden valinnanvaraa.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.