Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt molekyylin, joka kykenee toimimaan kytkimenä. Sen avulla on tutkijoiden mukaan mahdollistaa kehittää muistipiirejä, jotka olisivat sata kertaa nykyisiä pienempiä.
Molekyyli on kooltaan noin viisi neliönanometriä. Tämä tarkoittaa, että yli miljardi kytkintä sopisi ihmisen hiuksen paksuiselle alueelle. Läpimurron takana oleva kansainvälinen tutkijaryhmä uskoo, että molekyylien informaatiotiheys voi olla noin 250 terabittiä neliötuumaa kohti.
Tutkijat eivät odota, että heidän löytämiään tiettyjä molekyylejä käytetään oikeissa kiintolevyissä. Tutkimus on kuitenkin tärkeä todiste konseptista, joka vie meidät lähemmäksi todellisen molekyylielektroniikan rohkeaa uutta maailmaa.
Tutkimuksessa orgaanisen suolan molekyylit voidaan vaihtaa pienellä sähkösyötöllä näyttääkseen joko kirkkaalta tai tummalta. Tämä mahdollistaa binäärimuotoisen tiedon esittämisen. Tärkeää on, että nämä tiedot voidaan kirjoittaa, lukea ja poistaa, huoneenlämmössä ja normaalissa ilmanpaineessa. Nämä ovat tärkeitä ominaisuuksia molekyylien käytännöllisessä soveltamisessa tallennuslaitteisiin. Suurin osa aiemmista tutkimuksista molekyylielektroniikassa vastaavia sovelluksia varten on tehty tyhjössä ja erittäin alhaisissa lämpötiloissa.
Lancasterin yliopiston sähkökemian lehtori ja tutkimuksen johtava tutkija Stijn Mertens sanoo, että on olemassa joukko ominaisuuksia, jotka molekyylillä on oltava, jotta se voisi toimia muistina. - Sen lisäksi, että se voidaan kytkeä molemmissa suunnissa ympäröivissä olosuhteissa, sen on oltava vakaa pitkään valoisassa ja pimeässä tilassa. Sen pitää lisäksi olla itsejärjestyvä. Löytämämme molekyyli on ensimmäinen, jossa nämä kaikki yhdistyvät.
Laboratoriokokeissa tutkimusryhmä käytti pieniä sähköpulsseja pyyhkäisytunnelimikroskoopillaa yksittäisten molekyylien vaihtamiseksi vaaleasta tummaksi. He pystyivät myös lukemaan ja poistamaan tiedot jälkeenpäin.
Sähköinen pulssi muuttaa tapaa, jolla kationi ja orgaanisen suolan anioni pinotaan yhteen, ja tämä pinoaminen saa molekyylin näyttämään joko kirkkaalta tai tummalta. Itse kytkemisen lisäksi myös molekyylien spontaani järjestyminen on ratkaisevan tärkeää: itsejärjestymisen avulla ne löytävät paikkansa kaksiulotteisessa kiteessä ilman, että tarvitaan kalliita valmistusvälineitä.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.