VR on ottanut kevään aikana sekä matkustaja- että tavaraliikenteen junissa käyttöön veturinkuljettajaa avustavan, koneälyä hyödyntävän DAS-järjestelmän. DAS auttaa optimoimaan junan ajoa niin, että energiatehokkuus lisääntyy, täsmällisyys paranee ja samalla matkustusmukavuus kasvaa.
DAS on lyhenne sanoista Driver Advisory System. Järjestelmä on kehitetty yhdessä rautatieliikenteen ohjauksesta vastaavan Fintrafficin kanssa. Se antaa kuljettajalle ennakoivaa tietoa muun muassa radasta ja maaston muodoista.
DAS perustuu koneoppimiseen: koeajojen aikana on ajettu läpi matkustaja- ja tavaraliikenteen reittejä ja järjestelmä on oppinut, missä kiihdyttää ja milloin hidastaa. Ajon aikana DAS opastaa kuljettajaa ja ehdottaa optimaalista nopeusprofiilia, jonka avulla ajon energiatehokkuutta ja täsmällisyyttä voi parantaa. Erityisen hyödyllinen se on tilanteissa, joissa veturinkuljettaja ajaa tuntemattomampaa reittiä tai radalla on esimerkiksi muuttuneita nopeusrajoituksia. Lisäksi DAS tekee junasta asiakkaille entistäkin vihreämmän valinnan.
VR:n liikennejohtaja Nina Mähösen mukaan DAS on hyvä työkalu, kun junaliikenteestä tehdään entistäkin ilmastoystävällisempää. Pienilläkin parannuksilla voi olla suuret vaikutukset, kun ajetaan yli tuhat junavuoroa päivässä. - Koneäly pystyy optimoimaan nopeusasettelun energiatehokkuuden ja tukee kuljettajaa nopeuden suunnittelussa. DAS:n ansiosta voimme vähentää jopa 3 500 hiilidioksidiekvivalenttitonnia päästöjä vuodessa, Mähönen kehuu.
- Matkustajajunistamme 95 prosenttia kulkee puhtaasti uusiutuvalla vesivoimalla tuotetulla sähköllä. Loput 5 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, jotka syntyvät väistämättä sähköistämättömillä rataosilla liikennöimisestä, kompensoimme kokonaisuudessaan. Jokainen junamatka on siis aidosti hiilineutraali ja teko ilmaston puolesta, Mähönen jatkaa.
Rataverkon ajantasaiset tiedot ovat keskeisessä roolissa DAS:ssa ja kehitystyötä on tehty tiiviisti yhteistyössä rautatieliikenteen ohjauksesta vastaavan Fintrafficin kanssa. Fintraffic on rakentanut veturinkuljettajien tietotarpeita palvelevan kuljettajien päätelaitesovelluksen (KUPLA) ja luonut rajapinnan, joka välittää DAS-järjestelmälle tarvittavaa tietoa mm. rataprofiileista ja nopeusrajoituksista.
DAS on osa veturinkuljettajien työssään käyttämiä sovelluksia. Se ei korvaa veturinkuljettajan ammattitaitoa, tarkkuutta ja reagointinopeutta liikenteessä, vaan on kehitetty tukemaan ja täydentämään sitä. VR:n veturinkuljettajat ovat itse osallistuneet järjestelmän kehittämiseen sekä olleet mukana suunnittelemassa koulutuksia.
DAS otetaan käyttöön vaiheittain keväällä 2021 alkaen. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä DAS:in on tarkoitus olla käytössä kesällä, kun siirrytään VR:n voittaman, uuden HSL-sopimuskauden mukaiseen liikenteeseen.
Kuva: VR/Janne Mikkilä
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
