
Huawein uusia puhelimia on tällä hetkellä vaikea ostaa lännessä, mutta yhtiön Kirin-sovellusprosessorit ovat olleet iso menestys. Kiinalaisessa Weibo-palvelussa on verrattu Kirin-prosessorien ja Qualcommin Snapdragonin kehityksen vauhtia. Kirin vie voiton selvästi.
Ensimmäinen Kirin oli mallimerkinnältään 910 ja valmistettu 28 nanometrin prosessissa. Se oli vuonna 2014 ensimmäinen Huawein itse kehittämä älypuhelinprosessori. Alkuaikoina Kirin oli kuitenkin melkoisesti Snapdragonia jäljessä.
Vuonna 2014 Kirin 980 ylsi grafiikan suoritukykyä mittaavassa GFXbenchtestissä 8,5 ruutuun sekunnissa. Samaan aikaan Snapdragon 810 prosessoi 25 ruutua sekunnissa. Vuonna 2015 Kirin 950 pystyi prosessoimaan 18 ruutua sekunnissa, mutta SD 820 ylsi jo 45 ruutuun sekunnissa.
Vuonna 2017 Kirin 970 ylsi testissä lukemaan 65 ruutua sekunnissa, kun SD 845 jauhoi 84 ruutua sekunnissa. Vuonna 2019 ero oli enää pieni, kun Kirin 990 5G ylsi 120 ruutuun sekunnissa ja SD 865 126 ruutuun sekunnissa. Viime vuonna Kirin 9000 prosessoi 185 ruutua sekunnissa, kun SD 888 ylsi lukemaan 175 ruutua sekunnissa.
Seitsemän vuoden aikana Kirin on kahdeksan prosessoripolven myötä parantanut grafiikan suoristuskykyään 2100 prosenttia. Samaan aikaan Snapdragonin 8-sarjan suorituskyky on kasvanut 600 prosenttia ja Applen iPhone-prosessorien 900 prosenttia. Huawein kehitys on ollut kiistatta parasta.
Ikävää on se, että hyvin harva pääsee tällä hetkellä nauttimaan tästä suorituskyvystä. Huawein piirejä ei saa valmistaa amerikkalaisella tekniikalla, joten niiden kuvioiden valottaminen esimerkiksi TSMC:n 5 nanometrin linjoilla ei enää onnistu.







– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.






Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.



