Automaatio, robotit ja tietokoneet vievät lopulta meidän kaikkien työt, pelkäävät monet. Pelko on turha. Asia on juuri päinvastoin. - Automaatio ei ole uhka, vaan ainoa mahdollisuus säilyttää tuotantoa Suomessa, sanoo Beckhoff Automation Oy:n myyntijohtaja Tero Illi.
Hans Beckhoffin perustama saksalaisyritys on pärjännyt Suomessa hyvin. 25 työntekijän joukkoon haetaan kahta uutta myyjää ja liikevaihto kasvaa tänäkin vuonna viidenneksen vauhtia. Automaation ja erityisesti PC-pohjaisen ohjauksen käyttö kasvaa koko ajan.
- Ei ole oikeastaan mitään sovellusaluetta, jossa automaatioratkaisuja ei voisi käyttää. Suomessa ollaan vielä perinteisesti oltu innokkaita ottamaan uusia teknologioita käyttöön, Illi kehuu.
Nyt kentälle on menossa uusi EtherCAT P -tekniikka, jossa ohjausdatan seassa syötetään toimilaitteisiin virtaa. Lopulta järjestelmä yltää aina 690 volttiin ja 64 ampeeriin asti. Lopullisena visiona on Hans Beckhoffin visioima sähkökeskukseton tuotantolinja. - Tämä yhden kaapelin automaatio (One Cable Automation) tulee olemaan iso mullistus tehdasautomaatiossa, Illi korostaa.
Toinen väistämätön kehitysaskel automaatioratkaisuissakin on pilven hyödyntäminen. Viimeistään 5G-tekniikka pudottaa viiveet niin lyhyiksi - yhteen millisekuntiin - että linkin yli voidaan synkronoida käytännössä mitä tahansa laitteita ja säätää nopeitakin prosesseja.
- Siinä vaiheessa ohjaukset pyörivät konesaleissa, maalaa Illi alan toisen suuren mullistuksen. PC-ohjauksia ne tietysti ovat silloinkin.
Tämäkään kehitys ei tapahdu yön yli. Kenttäväyliltä kesti jopa 20 vuotta vakiintua tehdassaleissa. Beckhoffin omalta EtherCAT-väylältäkin se vei aikaa 10 vuotta. Suomessa uusia automaatioratkaisuja ei kuitenkaan kannata edelleenkään pelätä, vaan niihin kannattaisi tarttua innolla.
- Automaatio on ainoa keino säilyttää tuotanto Suomessa. Muuten meistä tulee tuotekehityskonttori, joka ei sekään voi koskaan olla kovin kaukana tuotannosta, Illi varoittelee.
Ja ne katoavat työpaikat? - Voi automaatio viedä yhden työpaikan tuotantolinjalta, mutta samalla se tuo kaksi uutta paikkaa kehitykseen. Suomessa pitäisi tähän muutokseen varautua myös korkeakoulujen opiskelijamäärissä, Illi kehottaa.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
