Tekoälyn nopea yleistyminen ei näy kyberturvassa pelkästään uusina uhkina, vaan ennen kaikkea kasvavana työmääränä. Analyytikkoyhtiö Gartner ennustaa, että vuoteen 2028 mennessä jopa puolet yritysten tietoturvapoikkeamien selvitystyöstä kohdistuu tekoälysovelluksiin liittyviin tapauksiin.
Kyse ei ole siitä, että tekoäly aiheuttaisi puolet kaikista kyberuhkista. Gartnerin mukaan muutos näkyy erityisesti siinä, kuinka työläitä AI:hin liittyvät tapaukset ovat. Kun perinteinen tietoturvapoikkeama voidaan usein rajata ja korjata nopeasti, tekoälysovelluksiin liittyvät ongelmat ovat monimutkaisempia ja vaativat enemmän analyysiä.
- AI kehittyy nopeasti, mutta monia erityisesti räätälöityjä sovelluksia otetaan käyttöön ennen kuin ne on testattu kunnolla. Ne ovat monimutkaisia, dynaamisia ja vaikeita suojata ajan mittaan, toteaa Gartnerin analyytikko Christopher Mixter.
Tekoälysovellukset tuovat mukanaan uudenlaisia riskejä. Näihin kuuluvat esimerkiksi prompt injection -hyökkäykset, datan väärinkäyttö sekä tilanteet, joissa malli paljastaa arkaluonteista tietoa. Lisäksi AI-järjestelmät kytkeytyvät usein useisiin muihin järjestelmiin, mikä kasvattaa hyökkäyspintaa ja tekee ongelmien juurisyiden selvittämisestä hankalaa.
Gartnerin mukaan keskeinen ongelma on, että monilta organisaatioilta puuttuvat vielä selkeät prosessit AI:hin liittyvien tietoturvapoikkeamien käsittelyyn. Tämä pidentää vasteaikoja ja kasvattaa resurssitarvetta.
Analyytikkoyhtiö suosittelee, että tietoturvajohto osallistuu tekoälyhankkeisiin jo niiden alkuvaiheessa. Näin voidaan varmistaa, että suojaus, resurssit ja riskienhallinta suunnitellaan osaksi järjestelmiä alusta lähtien – eikä vasta ongelmien ilmetessä.
Laajemmin Gartner arvioi, että tekoäly muuttaa kyberturvan painopistettä usealla rintamalla. Yritykset ottavat käyttöön AI-turva-alustoja hallitakseen kolmansien osapuolten palveluita ja omia sovelluksiaan, samalla kun datan hallinta ja sääntelyn noudattaminen nousevat keskeisiksi haasteiksi.
Yhteenvetona kehitys on selvä: tekoäly ei välttämättä lisää kyberuhkien määrää räjähdysmäisesti, mutta se tekee niiden käsittelystä selvästi vaikeampaa – ja ennen kaikkea aikaa vievää.
Generatiivinen tekoäly on muuttanut tietojenkalastelun luonteen. Check Point Researchin mukaan hyökkäykset eivät enää rajoitu sähköposteihin, vaan voivat tapahtua reaaliaikaisina videopuheluina, joissa huijari esiintyy deepfake-teknologian avulla yrityksen johtajana. Joissakin tapauksissa tällaiset huijaukset ovat johtaneet kymmenien miljoonien dollarien tilisiirtoihin.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.