Liftedin tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista johtoryhmistä ei pidä tekoälyä osana varsinaista johtoryhmätyötä. Yrityksissä voidaan ottaa käyttöön Copilotit ja chatbotit, mutta strateginen ymmärrys agenttipohjaisesta AI:sta, datasta ja automaatiosta puuttuu edelleen ylimmältä johdolta.
Suomalaisen johtamisen kehittämiseen erikoistuneen Liftedin tuore Suuri johtoryhmätutkimus 2026 piirtää varsin karun kuvan siitä, miten hitaasti suomalaisyritysten johto reagoi tekoälyn aiheuttamaan murrokseen. Tutkimuksen mukaan jopa 54 prosenttia vastaajista ei koe tekoälyn olevan osa yhteistä johtoryhmätyöskentelyä.
Vain noin 30 prosenttia katsoo johtoryhmän tunnistavan tekoälyn muutostarpeet ja mahdollisuudet hyvin. Samaan aikaan teknologia-ala etenee nopeasti kohti agenttipohjaista tekoälyä, autonomista ohjelmistokehitystä ja AI-avusteista päätöksentekoa.
Liftedin tutkimuksen perusteella suomalaisyritysten johtoryhmät eivät kuitenkaan vielä käsittele tekoälyä strategisena teknologia-alustana, vaan lähinnä yksittäisinä kokeiluina. Tutkimuksen mukaan datan hyödyntäminen painottuu edelleen menneen analysointiin ennakoinnin sijaan. Samalla 42 prosenttia vastaajista arvioi, ettei organisaation tekoälykehitys tue aidosti ydintoimintaa.
Liftedin toimitusjohtaja Taneli Rantalan mukaan ongelma on tekoälyä laajempi.
– Tekoälyn heikko asema johtoryhmien agendalla on hälyttävä löydös, mutta se kertoo paljon syvemmästä ongelmasta. Johtoryhmiltä puuttuu kyky ennakoida toimintaympäristön muutoksia ja reagoida niihin riittävän nopeasti, Rantala sanoo.
Tutkimus nostaa esiin myös selkeän yhteyden johtoryhmätyön laadun ja liiketoiminnan onnistumisen välillä. Vastaajista 39 prosenttia kertoi, ettei organisaatio saavuttanut yhtäkään keskeisistä liiketoimintatavoitteistaan viime tilikaudella.
Menestyvissä organisaatioissa korostuivat erityisesti strategisten muutosten johtaminen, hallituksen ja johtoryhmän roolien selkeys sekä johtoryhmätyöhön panostaminen. Näissä organisaatioissa myös luottamus nousi selvästi esiin muita useammin.
Kiinnostava havainto liittyy kuitenkin siihen, että teknologiaosaaminen ja strateginen johtaminen näyttävät etenevän eri tahdissa. Kehitystiimeissä tekoälyä otetaan jo käyttöön ohjelmistokehityksessä, suunnitteluautomaatiossa ja datan analysoinnissa, mutta johtoryhmät eivät vielä johda tätä muutosta systemaattisesti.
