- Tietoja
Ohjelmistotalo tai digitaalinen insinööritoimisto Nitor, kuten yritys haluaa itseään kutsuttava, on valittu jo toistamiseen Suomen parhaaksi työpaikaksi. Nitor oli ykkönen keskisuurten eli 50-500 työntekijää työllistävien yritysten sarjassa.
- Tietoja
Huawei on ollut pitkään myrskyn silmässä. USA; Australia ja Uusi-Seelanti ovat kieltäneet sen laitteiden käytön tulevissa 5G-verkoissa. Silti kiinalaisyritys on selvästi suurin tukiasemien toimittaja.
- Tietoja
Oregonin yliopiston tutkijat ovat havainneet, että kemiallisella mekanismilla, jota on kuvattu ensimmäisen kerran yli kaksi vuosisataa sitten, on potentiaalia mullistaa energian varastointi suuritehoisille sovelluksille. Protoniakku voi olla vastaus sähköautojen ongelmiin.
- Tietoja
Nokia kertoo tehneensä onnistuneen kenttäkokeen saksalaisen M-netin kanssa. Testissä käytettiin Nokian viime vuonna esittelemää fotoniikkapiiriä, joka uuden modulointitekniikan ansiosta yltää lähelle optisten kuitujen teoreettista rajaa. Yhdellä aallonpituudella PSE-3-piirillä siirrettiin dataa 500 gigabittiä sekunnissa.
- Tietoja
Viranomaisten yhteistoiminta tehostuu merkittävästi Pohjoismaissa, kun Suomen, Ruotsin ja Norjan viranomaisverkot yhdistetään ensi vuonna. Tänään tässä kehityksessä otettiin merkittävä askel eteenpäin, kun verkkovierailu alkaa Suomen Virven ja Ruotsin Rakel-verkkojen välillä.
- Tietoja
Tietoturvayritys Check Point on julkaissut toisen osan vuoden 2019 tietoturvaraportistaan. Yksi raportin tärkeitä huomioita on se, että vaikka kryptolouhija saastutti viime vuonna kymmenen kertaa enemmän verkkoja kuin kiristyshaittaohjelmat, ne jäävät usein huomaamatta myös kyberammattilaisilta.
- Tietoja
Ruotsalaisen Linköpingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet orgaanisen transistorin, joka matkii aivojen toimintaa. Simone Fabianon ja Jennifer Gerasimovin (kuvassa) johdolla kehitetty laite avaa tietä kohti neuromorfisia tietokoneita.
- Tietoja
HDMI-kaapeli on audio- ja videolaitteiden liittämisen ehdoton standardi. Tuttu liitin löytyy kaikista laitteista televisioista läppäreihin ja niiden väliin käy sama tuttu kaapeli. Ikävä kyllä tuttu kaapeli menee pidemmällä aikavälillä uusiksi.
- Tietoja
Saksalaisen NaMLAbin (Nanoelectronic Materials Laboratoryn GmbH), Dresdenin teknillisen yliopiston ja Romanian materiaalifysiikan kansallisen tutkimusinstituutin tutkijat ovat yhteisvoimin todenneet perustavanlaatuisen ferrosähköisten materiaalien teorian, joka voisi johtaa energiatehokkaampaan elektroniikkaan. He ovat osoittaneet, että ferrosähköisen hafnium-zirkoniumoksidin ohuet kerrokset voivat ilmentää negatiivista kapasitanssia.
- Tietoja
Älypuhelimen virta tuntuu yleensä olevan vähissä, ainakin nuoremmalla polvella. Nottinghamin Trentin yliopistosssa on kehitetty innovatiivinen tapa ladata puhelimen vaatteisiin ommeltujen pienikokoisten aurinkokennojen avulla.
- Tietoja
Huhtikuussa 2017 avaruuteen laukaistu ja saman vuoden toukokuussa Kansainväliseltä avaruusasemalta matkansa aloittanut Aalto-2-satelliitti törmää maan ilmakehään keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Satelliitti tuhoutuu täysin arviolta klo 0.51 Suomen aikaa.
- Tietoja
Tietoturvayritys Check Point Software pitää CPX-kehittäjäkokoustaan Las Vegasissa ja tuttuun tapaan sieltä kuuluu uutisia haavoittuvuuksista. Uusin raportti koskee it-ylläpitäjien paljon käyttämää etäyhteysprotokollaa, josta Check Point on löytänyt yhteensä 25 haavoittuvuutta.
- Tietoja
Applen iPhone X aloitti toissa vuonna uuden trendin, kun laitteen näytön yläreunaan sijoitettiin 3D Depth Semsing -moduuli omaan ”loveensa”. Lovi näyttää jäävän lyhyeksi suunnitteluratkaisuksi, sillä se on korvautumassa näytön läpi porattavilla anturirei´illä jo seuraavan polven laitejulkistuksissa.
- Tietoja
USB on 10 gigabitin nopeudellaan erinomainen liitäntätekniikka vaikkapa videonsiirtoon, mutta tähän asti kaapelien pituus on rajoittunut muutamaan metriin. Ei enää. Cosemi Technologies on esitellyt ensimmäisen kaapelin, jolla USB 3.1 Gen 2 -liikenne saadaan siirtymään aina 50 metrin päähän asti.
- Tietoja
Grafeenin ominaisuudet tekevät sen sopivaksi monenlaisten antureiden valmistukseen. Espanjalaisten tutkijoiden kehittämä grafeenipohjainen implantti voi tunnistaa erittäin matalataajuista ja laaja-alaista sähköistä toimintaa aivoissa. Uusi teknologia kykenee lukemaan aina 0,1 hertsin alapuolella olevaa informaatiota samalla, kun siitä voi kehittää tietä tuleville aivotietokoneiden rajapinnoille.
New Products Artikkeleita: 264
