
Jolla ei yritä haastaa Applea ja Googlea vanhassa älypuhelinpelissä. Yhtiön mukaan tekoäly muuttaa koko kännykkämarkkinan, kun sovellukset siirtyvät taustalle ja käyttöjärjestelmästä tulee käyttäjän datan ja AI-agenttien portinvartija. Tässä muutoksessa Jolla näkee uuden mahdollisuutensa.
Jolla Phone tuli keskiviikkona virallisesti markkinoille Helsingissä. Illan fanitapahtumassa ensimmäiset viitisensataa Jolla-yhteisön jäsentä saavat oman puhelimensa. Yhtiön mukaan ennakkotilauksia on kertynyt noin 15000, ja tämän vuoden tavoitteena on toimittaa noin 20000 laitetta. Ensi vuonna Jolla tavoittelee jo 50 000–100 000 puhelimen toimituksia.
Jollan viesti oli kuitenkin suurempi kuin uuden puhelimen toimitusten alkaminen. Perustaja Antti Saarnion mukaan tekoäly muuttaa älypuhelinmarkkinan perusteita. Kun AI-agentit alkavat hoitaa käyttäjän puolesta tehtäviä, sovellukset eivät välttämättä enää ole samalla tavalla markkinan keskipiste kuin tähän asti. Tämä voi muuttaa myös sen, miten ratkaiseva Applen ja Googlen sovellusekosysteemien ylivoima tulevaisuudessa on.
Jollan kannalta tämä on keskeinen väite. Pieni eurooppalainen toimija ei voi voittaa Applea ja Googlea niiden omilla ehdoilla, mutta jos käyttöjärjestelmän rooli muuttuu sovellusten käynnistysalustasta käyttäjän datan, yksityisyyden ja tekoälyagenttien hallintakerrokseksi, markkina voi aueta uudella tavalla.
Saarnio korosti, ettei Jollan vastaus ole pilvessä pyörivä tekoäly, joka imee käyttäjän datan suurten teknologiayhtiöiden palveluihin. Jollan tavoite on tuoda tekoälyn käyttö käyttäjän omaan hallintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa paikallisemmin toimivia tekoälyratkaisuja, avoimia malleja ja arkkitehtuuria, jossa käyttäjä päättää, mitä dataa tekoäly saa käyttää ja mihin se saa sitä lähettää.
Toimitusjohtaja Sami Pienimäen (oikealla) mukaan Jollan pidemmän aikavälin AI-ratkaisu on Personal Node, jonka aikataulu sijoittuu vuosille 2028–2029. Yhtiö ei vielä avannut ratkaisun teknisiä yksityiskohtia, mutta sen perusajatus on selvä: käyttäjän henkilökohtaisen tekoälyn pitäisi toimia niin, että data pysyy käyttäjän hallinnassa eikä katoa taustalla amerikkalaisten tai kiinalaisten pilvipalvelujen analysoitavaksi.
Jolla nojaa tässä avoimiin malleihin. Yhtiön mukaan avoimet kielimallit ovat kehittyneet niin nopeasti, ettei se näe suurta tarvetta rakentaa erillistä avointa pohjoismaista kielimallia vain kielen vuoksi. Sen sijaan olennaista on se, missä malli ajetaan, kenen hallussa käyttäjän data on ja miten syvälle tekoäly integroidaan käyttöjärjestelmään.
Tämä kytkeytyy suoraan Jolla Phonen peruslupaukseen. Pienimäen mukaan ihmiset ovat viime vuosina alkaneet kysyä aiempaa useammin, missä heidän datansa on. Jolla asemoi puhelimensa vaihtoehdoksi käyttäjille, yrityksille ja julkishallinnolle, joille eurooppalainen teknologia, datan hallinta ja yksityisyys ovat muuttuneet mukavuustekijöistä strategisiksi kysymyksiksi.
Jolla Phone toimii Linux-pohjaisella Sailfish OS -käyttöjärjestelmällä. Pienimäen mukaan Sailfish-käyttäjiä on pitkään ollut noin 30 000 aktiivisen käyttäjän yhteisö, jolta kysyttiin, millainen uuden puhelimen pitäisi olla. Kun joulukuussa avattu ennakkomyynti ylitti nopeasti 2000 laitteen rajan, Jolla sitoutui laitteen tuomiseen markkinoille. Kymmenessä vuorokaudessa ennakkotilauksia oli koossa jo noin 10 000.
Jolla ei kutsu tämän vuoden laitetta volyymituotteeksi. Pienimäen mukaan Jolla Phone on vaihtoehtopuhelin, ei kaikille tarkoitettu massalaite. Sen keskeinen lupaus on, että käyttöjärjestelmä kunnioittaa käyttäjän yksityisyyttä eikä vaadi Google-tiliä. Yhtiön mukaan juuri tällaiselle vaihtoehdolle on nyt aiempaa selvempi markkina, kun tekoälyn käyttö tekee käyttäjädatasta entistä arvokkaampaa.
Puhelimen yksityisyysajattelu näkyy myös laitetasolla. Jolla Phonessa on fyysinen privacy-kytkin, jolla voidaan estää kolmansien osapuolten sovelluksilta pääsy esimerkiksi kameraan, mikrofoniin, wifi-piiriin ja paikkatietoihin. Pienimäen mukaan kytkimen toiminta on käyttäjän konfiguroitavissa. Puhelimessa on myös Jollan oma always-on VPN -ratkaisu, jota ajetaan yhtiön omilla palvelimilla.
Android-sovelluksia Jolla Phone ajaa AppSupport-teknologian kautta. Pienimäen mukaan Android-ajoympäristö toimii hiekkalaatikossa Sailfish OS sisällä. Sovelluksia voidaan ajaa ilman Googlea, mutta niiden pääsyä esimerkiksi bluetoothiin, NFC ja kameraan voidaan rajoittaa ja sallia erikseen. Pienimäen mukaan esimerkiksi Meta saa Jolla Phonesta noin 90 prosenttia vähemmän dataa käyttäjästä kuin tavallisesta Android-puhelimesta.
Kaikki Android-sovellukset eivät silti toimi samalla tavalla kuin Googlen omassa ympäristössä. Osa sovelluksista on riippuvaisia Googlen palveluista, jolloin yhteensopivuus voi vaihdella. Jollan mukaan Suomessa tavalliset sovellukset toimivat yleensä hyvin. Googlen palveluita emuloivana komponenttina käytetään saksalaista avointa MicroG-ratkaisua.
Saarnion mukaan myös Androidin ympärillä tapahtuvat muutokset voivat avata Jollalle tilaa. Hänen mukaansa Google on muuttamassa kehittäjäehtojaan tavalla, joka lukitsee kehitystä entistä tiukemmin Googlen omiin laitteisiin ja palveluihin. Saarnio arvioi, että muut Android-valmistajat voivat joutua tämän takia aiempaa vaikeampaan asemaan. Väite on vahva, mutta Jollalle se toteutuessaan avaa lisää markkinoita.
Jolla Phone kootaan loppuvaiheessa Suomessa Salossa, Nokian vanhassa puhelintehtaassa. Järjestelmäpiiriksi Jolla on valinnut MediaTekin alustan. Pienimäen mukaan piirivalmistajia on käytännössä vain muutama eli Qualcomm, MediaTek ja pari kiinalaista valmistajaa. Kiinalaista alustaa Jolla ei halunnut käyttää, ja MediaTek oli yhtiön mukaan kustannustehokas vaihtoehto. Sailfish OS toimii kuitenkin myös Qualcommin piirisarjoilla.
Pienimäki muistutti, että alkuperäinen Jolla käytti vuonna 2013 ST-Ericssonin eurooppalaista piirialustaa. Se olikin viimeinen eurooppalainen älypuhelimien järjestelmäpiiri. Nyt Android-markkinan kypsyminen on tehnyt älypuhelimen valmistusketjusta aiempaa helpomman, mutta käyttöjärjestelmä on edelleen vaikein osa.
Sailfish OS on nyt versiossa 5.2. Pienimäen mukaan käyttöjärjestelmää on kehitetty yli 40 julkaisun verran, ja siihen on vuosien aikana käytetty 60–70 miljoonaa euroa. Sama teknologia on käytössä myös muualla. Pienimäen mukaan esimerkiksi Mercedes-Benzin MBUX-järjestelmässä Android-sovellusten ajaminen perustuu Sailfish-teknologiaan.
Jolla tuo takaisin myös alkuperäisestä Jolla-puhelimesta tutun The Other Half -ajatuksen. Uudessa puhelimessa vaihdettavat takakuoret eivät ole vain ulkonäköä, vaan ne voivat siirtää dataa POGO-nastojen kautta. Kuorille on tarjolla 10 megabitin dataväylä ja tehonsiirto, joten niihin voidaan rakentaa omia toiminnallisuuksia.
Saarnion mukaan yksityisyys ei aiemmin ollut älypuhelimissa riittävä bisnes. Nyt tilanne voi olla muuttumassa. Hän viittasi esimerkiksi Proton-sähköpostipalveluun, jolla on yli 100 miljoonaa käyttäjää. Jollan tulkinta on, että sama yksityisyyden, datan hallinnan ja eurooppalaisen teknologian kysyntä voi ulottua myös puhelimiin.
Jollan toinen tuleminen on suomalaisittain hieno uutinen, mutta helppoa työstä ei tule. 15 000 ennakkotilausta ei vielä tarkoita oikeastaan mitään. Yhtiön mahdollisuus on kuitenkin siinä, että se ei enää yritä pelata samaa peliä kuin vuonna 2013. Jos tekoäly todella siirtää älypuhelimen arvon sovelluksista käyttöjärjestelmän, datan ja henkilökohtaisten agenttien hallintaan, Jolla on ainakin oikeilla jäljillä.




<














