Pilottilinjat tukevat eurooppalaista siruteknologiakehitystä sekä sirutuotannon kasvutavoitteita, ja niiden kautta Suomi nivoutuu voimakkaasti eurooppalaiseen puolijohdeteollisuuden ekosysteemiin. VTT:n yhteiskäyttöisen puhdastilan avulla kotimaiset yritykset voivat kehittää ja pilotoida mikroelektroniikan komponentteja.
Eurooppalaisia rahoituksen saaneita suuria pilottilinjoja FAMESia ja NanoIC:tä vetävät ranskalainen CEA-Leti sekä belgialainen imec. Pilottilinjat kehittävät uusia puolijohdeprosesseja ja -teknologioita, jotka ovat tarjolla yrityksille tuotteiden kehittämiseksi ja skaalaamiseksi tuotantoon. Kehitettävät teknologiat sisältävät uusinta transistoriteknologiaa ja rf-teknologiaa sekä uusia muistiteknologioita.
EU:n ja Suomen valtion myöntämä 32 miljoonan euron rahoitusosuus sijoitetaan VTT:n yhteiskäyttöisen puhdastilan laitteistoihin ja puolijohdevalmistusprosessien kehittämiseen.
- EU:n sirusäädöksen tuore rahoitus yhdessä Suomen hallituksen viime syksynä myöntämän rahoituksen kanssa takaavat sen, että me Suomessa olemme osa tärkeitä eurooppalaisia puolijohdetoimialan pilottilinjoja. Kehitys tukee ja vahvistaa Euroopan roolia globaalissa sirumarkkinassa, ja tuo Suomen osaksi tätä ekosysteemiä. Samalla se palvelee kotimaisten puolijohdealan yritysten kasvutavoitteita Suomessa”, kertoo Tauno Vähä-Heikkilä, VTT:n mikroelektroniikan ja kvanttiteknologioiden tutkimusalueen johtaja.
Eurooppalaisten pilottilinjojen rakentaminen on jo alkanut ja kiihtyy rahoituksen vahvistumisen myötä. VTT:llä eurooppalaisten pilottilinjojen laitteet, toiminnot ja palvelut sijoitetaan Kvanttinovaan, mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian TKI-keskittymään, joka rakentuu Espoon Otaniemeen lähivuosina. Lisäksi laitteita sijoitetaan Otaniemessä jo sijaitsevaan mikro- ja nanoteknologian keskukseen Micronovaan. Palveluita avataan yrityksille asteittain. Ensimmäiset puolijohteiden prosessit saadaan käynnistymään Suomessa vuoden 2026 lopulla.
Kuva: Mikro- ja nanoteknologian keskus Micronova Espoon Otaniemessä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
