Yksi suurimmista huolenaiheista on palvelunestohyökkäysten määrän nopea kasvu. Raportin mukaan DDoS-liikenne kasvoi 166 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024, mikä heijastaa hyökkäysten laajamittaista yleistymistä. Erityisesti "carpet-bombing"-hyökkäykset, joissa kohteena on useita IP-osoitteita samanaikaisesti, ovat yleistyneet. Vuonna 2024 näitä hyökkäyksiä kohdistettiin useammin kuin koskaan aiemmin, ja joissakin tapauksissa kohteena oli jopa yli 16 000 IP-osoitetta yhdellä iskulla. Tämä tekee hyökkäyksistä entistä laajempia ja vaikeammin torjuttavia.
Nokian raportti korostaa, että tekoäly ja automaatio ovat tehneet hyökkäyksistä entistä kehittyneempiä. Hyökkääjät hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä hyökkäysten suunnittelussa ja toteuttamisessa, mikä mahdollistaa suuremmat ja nopeammat iskut. Esimerkiksi tekoälyä käytetään hyökkäysten automatisoimiseen ja kohteiden nopeaan vaihtamiseen kesken hyökkäyksen, mikä tekee niiden torjumisesta haastavampaa. Tämä on asettanut mobiiliverkkojen suojaamisen entistä suuremman paineen alle.
Raportissa nostetaan esille myös kvanttitietokoneiden tuomat uhat, joiden odotetaan yleistyvän tulevina vuosina. Kvanttitietokoneiden mahdollistamat uudet laskentamenetelmät voivat vaarantaa nykyiset salausmenetelmät, mikä tarkoittaa, että mobiiliverkkojen turvamekanismit on päivitettävä kestämään näitä tulevaisuuden uhkia. Kvanttiturvalliset verkot ovat jo kehitteillä, ja niiden käyttöönottoa tullaan kiihdyttämään tulevina vuosina.
Erityisen huolestuttavaa on se, että monet hyökkäykset menevät kuukausiksi huomaamatta. Raportissa kuvataan tapausta, jossa eurooppalaiseen viestintäpalveluntarjoajaan kohdistunut hyökkäys vuonna 2022 havaittiin vasta kuukausien kuluttua. Tämä viive voi pahentaa hyökkäyksen vaikutuksia merkittävästi, mikä korostaa nopean uhkien tunnistamisen tärkeyttä.
Mobiiliverkkoihin kohdistuvissa hyökkäyksissä on myös alueellisia eroja. Pohjois-Amerikassa hyökkäykset ovat usein monimutkaisia ja ne saattavat olla valtioiden tukemia, keskittyen erityisesti tietojen varastamiseen ja palvelujen häirintään. Aasiassa taas monet hyökkäykset liittyvät yritysten itse aiheuttamiin tietovuotoihin, jotka johtuvat huolimattomista tietoturvakäytännöistä. Euroopassa on havaittu niin kybervakoilua kuin taloudellisesti motivoituja hyökkäyksiä, mikä kuvastaa uhkien monimuotoisuutta eri alueilla.
Raportissa korostetaan, että tehokkaat kyberturvatoimet ovat nyt kriittisempiä kuin koskaan. Mobiiliverkkojen tarjoajien on investoitava kehittyneisiin suojausmenetelmiin ja nopeutettava reagointikykyään uhkien torjumiseksi. Näihin kuuluvat tekoälyn hyödyntäminen uhkien havaitsemisessa ja reagoimisessa, tietoturvatiedustelun hyödyntäminen sekä yhteistyö kansainvälisten turvallisuusorganisaatioiden ja yksityisen sektorin välillä.
Nokian raportti kehottaa myös telekommunikaatioalan toimijoita päivittämään suojausmekanismejaan, erityisesti nyt, kun mobiiliverkkoihin kytkettyjen laitteiden määrä kasvaa jatkuvasti. Internet of Things (IoT) -laitteiden lisääntyminen laajentaa hyökkäyspinta-alaa merkittävästi, mikä tekee verkkojen suojauksesta entistä monimutkaisempaa. Teleoperaattorien on varmistettava, että heidän verkoissaan on riittävä kyberturva kattamaan kaikki mahdolliset hyökkäysvektorit.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
