Nuoresta iästään huolimatta Kankaala on ehtinyt tehdä monipuolisesti töitä tietoturva-alalla. Nykyään hän toimii kyberuhkatiedustelun päällikkönä suomalaisella tietoturvaratkaisuja tarjoavalla F-Securella.
Päivätyönsä ohessa Kankaala on vetänyt tietoturvaan liittyviä podcasteja sekä paljastanut tietoturva-aukkoja Ylen Team Whack -ohjelmassa valkohattuhakkerina. Korona-aikana Kankaala toimi kyberasiantuntijoiden vapaaehtoisorganisaatio KyberVPK:ssa, jonka tarkoitus oli auttaa terveydenhuoltoa ja muita kriittisiä toimialoja koronapandemian alla.
Kankaala sanoo olevansa otettu ja iloinen tunnustuksesta. - Ensin kyllä mietin, voinko vastaanottaa tätä palkintoa, kun en ole hirveästi itse koodannut muuta kuin tietty skriptejä ja hakkerointiin tarvittavia koodinpätkiä, mutta en suoranaisesti ohjelmistokehitystä. On totta, että tosi moni tietoturva-asia lähtee koodista.
Kankaala kertoo päätyneensä Team Whack -sarjaan vahingossa ja tajunneensa sen myötä, että tietoturva-asioista on hyvä puhua, koska ne selvästi huolettavat ihmisiä. Havainto sai ennen yksityisyyttään tarkasti vaalineen ihmisen astumaan esiin toden teolla.
- Siitä asti kun kiinnostuin tietoturva-alasta, olen kyllä tiennyt, että tämä on yhteiskunnallisesti merkittävä ala, jolla on paljon annettavaa Suomen turvallisuudelle myös rauhan aikana.
Kankaala toivoo, että hänen tuottamansa sisällöt palvelisivat suomalaisia ja ihmisiä, jotka tarvitsevat tietoa tietoturva-aiheista. Hän ei halua lietsoa pelkoa, vaikka tietoturvaan liittyykin pelottavia ja ikäviä puolia, kuten kasvava kyberrikollisuus. Sen sijaan hänen toiveenaan on auttaa ihmisiä näkemään toiveikkuutta ja mahdollisuuksia, koska mitä enemmän ihmiset tietävät aiheesta, sitä paremmin he voivat itse aktiivisesti toimia ja tehdä asioita turvallisuutensa parantamiseksi.
Tietoturva on tärkeä osa riskienhallintaa myös yrityksille. Kankaala kertoo huomanneensa, että yrityksissä tietoturvatyötä tehdään nykyään enemmän kuin hänen uransa alussa, mutta parannettavaa löytyy vielä. Yksi kipukohta ovat resurssit. Kankaalan mukaan koodarit ovat lähtökohtaisesti huolissaan tietoturvasta ja siitä, toteutuuko se omassa työssä, mutta huolellisuus vaatii aikaa ja rahaa, jotka voivat olla tiukassa. - Yrityksissä olisi hyvä kuunnella koodarien huolia ja reagoida niihin, Kankaala muistuttaa.
Hän toivoo, että yrityksissä vallitsisi ilmapiiri, jossa voi sanoa avoimesti, jos ei ymmärrä jotakin asiaa. Tietoturvaan liittyy spesifiä sanastoa, joka ei välttämättä aukea kaikille, vaikka olisi tärkeää, että tietoturva-asiantuntijat, koodarit ja johto ymmärtäisivät toisiaan.
Kankaala on iloinen sekä tietoturvatietoisuuden lisääntymisestä että saamastaan tunnustuksesta, mutta työ ei suinkaan lopu tähän. - Vielä on paljon asioita, joita voi tietoturvan eteen tehdä sekä tietoturva-alalla että ohjelmistokehityksessä.
Aiempina vuosina Suomalaisen koodin edistäjä -palkinto on myönnetty Matti Luukkaiselle, Linda Liukkaalle, Instagram-Janille, Juho Vepsäläiselle, Teemu Roosille, Ilkka Paanaselle, Aleksi Yrttiaholle, Elisa Heikuralle sekä Riku Rouvilalle. Palkinnonsaaja julkistetaan aina Suomalaisen koodin päivänä 11.10.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
