Antennin etuosan muoto määrittää sen toiminnalliset ominaisuudet, ja perinteisesti nämä ominaisuudet lukitaan valmistusvaiheessa. APL:n uusi antenni voi muuttaa muotoaan ja siten säätää toimintataajuuksiaan, mahdollistaen yhteydet useilla eri radiotaajuuskaistoilla. Tämä muutos voi poistaa tarpeen käyttää useita erillisiä antenneja ja tarjota entistä joustavampia viestintämahdollisuuksia.
Antennin taustalla on monialaista yhteistyötä, ja inspiraatio sen kehittämiseen tuli sähköinsinööri Jennifer Hollenbeckiltä, joka sai idean tieteiskirjallisuudesta, kuten The Expanse -sarjasta. Hollenbeck koki antennien perinteiset kiinteät muodot rajoittaviksi ja tiesi, että APL:n asiantuntemus voisi tarjota ratkaisun. Yhteistyö alkoi vuonna 2019, kun hän otti yhteyttä Steven Storckiin, joka kehitti menetelmiä muistimetallien 3D-tulostukseen.
Muistimetalliseokset, kuten nikkeli-titaaniseos (nitinol), pystyvät muuttamaan muotoaan lämpötilan mukaan. Näitä materiaaleja on käytetty laajalti muun muassa lääketieteellisissä sovelluksissa, mutta niiden monimutkainen muokkaaminen on ollut haaste. APL:n tiimi kehitti menetelmiä nitinolin 3D-tulostukseen, jolloin metallin ominaisuuksia voitiin hyödyntää uudenlaisen antennin valmistuksessa.
Ensimmäinen yritys valmistaa muotoaan muuttava antenni ei täysin vastannut odotuksia, mutta tiimi jatkoi kehitystyötä Propulsion Grant -apurahan turvin. Lopulta he onnistuivat luomaan antennin, joka viilentyessään on litteä spiraali ja lämmetessään muuttuu kartioksi. Kehitystyöhön sisältyi merkittäviä innovaatioita, kuten uudenlainen virtajohdin, joka mahdollistaa metallin kuumentamisen ilman häiriöitä radiotaajuuksille.
Tällä teknologialla on laajat sovellusmahdollisuudet. Se voisi parantaa liikkuvien verkkojen ja satelliittiviestinnän tehokkuutta, auttaa erityisoperaatioiden kenttätyössä ja mahdollistaa kevyempiä ja joustavampia antenniratkaisuja avaruusmissioihin. APL on hakemassa patenttia teknologialle ja kehittää edelleen tuotantoprosessia.
- Muotoaan muuttava antenni on mullistava teknologia, joka voi tuoda merkittäviä etuja moniin sovelluksiin, joissa vaaditaan radiotaajuuksien mukautumista kompakteissa ratkaisuissa, kommentoi APL:n pääinsinööri Conrad Grant. Tämä innovaatio on esimerkki siitä, mitä saavutetaan, kun monialaiset tiimit työskentelevät yhdessä kriittisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
