Perinteisissä akuissa lataus hidastuu kapasiteetin kasvaessa. Nyt esitelty kvanttiakku toimii päinvastoin. Mitä suurempi järjestelmä, sitä nopeammin se voidaan ladata. Kyse on kvanttimekaniikan ilmiöistä, kuten superpositiosta ja lomittumisesta, joiden ansiosta energiaa voidaan siirtää kollektiivisesti koko järjestelmään.
Tutkijoiden rakentama laite ei kuitenkaan ole akku perinteisessä mielessä. Kyseessä on laboratoriotason proof-of-concept, jossa energiaa varastoitiin orgaaniseen monikerroksiseen mikroresonaattoriin ja ladattiin langattomasti laserilla. Mittaukset osoittivat, että järjestelmä latautuu nopeasti ja pystyy säilyttämään energian huomattavasti pidempään kuin lataus kestää.
Tulokset ovat merkittäviä ennen kaikkea siksi, että ne vahvistavat pitkään teoreettisina pidettyjä ennusteita kvanttiakkujen käyttäytymisestä. Samalla ne avaavat mahdollisuuden täysin uudenlaisiin energiajärjestelmiin, joissa latausajat voisivat teoriassa lyhentyä radikaalisti ja energiaa siirtää ilman johtimia.
Käytännön sovelluksiin on kuitenkin pitkä matka. Suurin haaste on edelleen energian säilyvyys, sillä kvanttitilat hajoavat helposti, eikä energia pysy varastoituna riittävän pitkään. Toimivia kvanttiakkuja ei siis ole vielä olemassa.
Tekoälyn siirtyminen pilvestä laitteisiin nostaa esiin uuden vaatimuksen: suorituskyky ei synny pelkästä raudasta tai ohjelmistosta, vaan niiden yhteispelistä. Sulautetussa AI:ssa laitteistoarkkitehtuuri ja mallien optimointi ratkaisevat, kuinka paljon laskentaa voidaan tuoda paikallisesti ilman pilviyhteyttä.
