ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Numeron uutisosuudessa tarkastellaan suomalaisen IQM:n kvanttitietokonekehitystä. Espoossa toimiva yritys rakentaa suprajohtaviin kubitteihin perustuvia kvanttikoneita ja kasvattaa samalla tuotantokapasiteettiaan. Yhtiön tavoitteena on toimittaa lähivuosina yhä suurempia kvanttijärjestelmiä, mukaan lukien 150 kubitin järjestelmä tutkimuskäyttöön ja myöhemmin vielä merkittävästi suurempia kokonaisuuksia.
Elektroniikkateollisuuden markkinanäkymiä käsittelevässä analyysissa Farnellin globaalin liiketoiminnan johtaja Rebeca Obregon arvioi, että ala palaa kasvuun vuonna 2026. Kasvua eivät kuitenkaan vedä niinkään volyymien palautuminen vaan suunnittelutoiminnan vilkastuminen, tekoälyn käyttöönotto sekä entistä resilientimmät järjestelmäarkkitehtuurit.
Sulautettujen järjestelmien kehitystä tarkastellaan useassa artikkelissa. Yksi niistä käsittelee 64-bittisten mikroprosessorien tuloa massamarkkinoiden IoT-laitteisiin, kun yhä vaativammat ohjelmistot ja tekoälysovellukset siirtyvät myös pienempiin laitteisiin. Samalla moniydinarkkitehtuurit ja Linux-pohjaiset ratkaisut yleistyvät sulautetuissa järjestelmissä.
Tietoturvaa ja älylaitteiden yhteentoimivuutta käsittelevä artikkeli perehtyy universaaliin digitaaliseen avaimeen, jonka tavoitteena on tuoda sama tunnistautumisratkaisu useisiin eri laitteisiin ja palveluihin. Ratkaisut perustuvat vahvaan kryptografiaan ja standardoituihin rajapintoihin, joiden avulla avaimia voidaan käyttää esimerkiksi ajoneuvoissa ja älylukoissa.
Ajoneuvojen latausinfrastruktuurin näkökulmasta keskeinen tekijä on luotettava tiedonsiirto. Numeron EV-latausta käsittelevä artikkeli tarkastelee, kuinka latauspisteiden IoT-yhteydet muodostavat koko latauspalvelun selkärangan. Pohjoismaissa latausverkostojen kasvu tekee datayhteyksistä yhtä kriittisiä kuin itse teholähteistä.
Prosessoriteknologian kehitystä edustaa analyysi uusista AI-PC-arkkitehtuureista, joissa suorituskykyä tuodaan pilvestä lähemmäs käyttäjää. Samalla sama teknologia valuu myös sulautettuihin järjestelmiin ja reunalaskentaan, jolloin tekoälyä voidaan ajaa paikallisesti ilman jatkuvaa pilviyhteyttä.
Tehoelektroniikan puolella lehti tarkastelee galliumnitridin (GaN) roolia datakeskusten virtalähteissä. Kun tekoälyklusterien energiankulutus kasvaa nopeasti, korkeamman hyötysuhteen tehoratkaisut nousevat keskeiseen rooliin palvelinkeskusten infrastruktuurissa.
Lisäksi numerossa käsitellään useita uusia sovelluksia ja tutkimustuloksia, kuten Donut Labin solid-state-akun testituloksia, älykkäitä sotilaskäyttöön tarkoitettuja tähtäinjärjestelmiä sekä uusia verkko- ja IoT-ratkaisuja.
Lehteä pääset lukemaan täällä.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.