Älypuhelin on useimpien tärkein kuvauslaite, joten sen kameran kehitystyö on erittäin tärkeää. Korealainen SK Hynix on esitellyt tekniikan, jolla kännykkäkameran tarkennus kohteisiin nopeutuu. Ratkaisu perustuu mikrolinssien käyttöön.
Normaalissa kamerassa käytetään Quad-antureita, joissa jokainen pikseli koostuu neljästä värisuotimesta. Kameran prosessori laskee algoritmein tarkennuksen suodinparien läpi tulevan valon vaihe-eron perusteella. Tekniikka on nimeltään PDAF (phase detection auto focus).
SK Hynixin kehittämä uusi tekniikka on nimeltään A4C (All-4-Coupked). Perinteisen Quad-anturin tapaan siinä on valodiodi, joka muuttaa valon sähkövirraksi, ja värisuodatin, joka absorboi selektiivisesti tietyn valon aallonpituuden. Toisin kuin Quad-anturissa, sen rakenne koostuu yhdestä mikrolinssistä jokaisessa neljän samanvärisen pikselin ryhmässä.
A4C-anturin automaattitarkennusominaisuus perustuu mekanismiin, jossa kohde on tarkentunut, jos kohteen eri valonsäteet yhtyvät yhteen polttopisteeseen, ja kohde on epätarkka, jos säteet eivät osu yhteen pisteeseen. Toisin sanoen, jos yhden mikrolinssin alla olevien neljän pikselin intensiteettiarvoissa ei ole eroa, kohde tulee tarkennetuksi.
Jos intensiteettiarvoissa on eroa, kohde on epätarkka. Tämän eron analysointi antaa anturille tiedon, minne sen on siirrettävä moduulin linssin sijainti tarkennuksen säätämiseksi. Erona PDAF-tarkennukseen on se, että A4C-anturi mittaa vaihe-eroja jokaisessa pikselissä. Tämä tekee tarkennuksesta nopeampaa. Lisäksi tarkennus on 10 kertaa tarkempaa vähäisen valon olosuhteissa, joissa valoa on 10 luksia tai vähemmän.
A4C-kennosta tulee muitakin hyötyjä. Yksittäisillä pikseleillä on hyödyllistä parantaa resoluutiota paikoissa, joissa on riittävästi valoa, kuten päivällä tai ulkona. Koska pikseleitä on kennossa neljä kertaa mikrolinssejä enemmän, selkeys ja yksityiskohdat paranevat. Ongelmana on kuitenkin kuvanlaatu, joka johtuu eroista käytettäessä A4C-kennoa pikselitarkkuudella.
SK Hynix on ratkaissut ongelman APC-tekniikalla (A4C Phase Correction). Sen avulla algoritmi, analysoi kohteesta heijastuneen valonsäteen tunnistaakseen valon reitin inssistä kennoon. Algortimin avulla kenno säilyttää tarkkuuden alueella, jossa kohde on tarkennettu, samalla kun se korjaa kuvan virheitä, jotka johtuvat epätarkkojen alueiden eroista.
SK Hynixin mukaan A4C-kenno parantaa monia osia kännykän kamerasta. Bokeh-efektin laatu paranee, kun kenno tunnistaa tarkemmin eri etäisyyksillä olevat kohteet. Uudelleentarkennuksesta tulee nopeampaa ja kennolla voidaan tuottaa entistä parempia 3D-kuvia.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.