Litium-ilma-akuista on odotettu lisää toiminta-aikaa moneen sovellukseen tekniikan ylivertaisen energiatiheyden ansiosta. Nyt japanilaistutkijat ovat kehittäneet toimivan proton, jonka energiatiheys on selvästi parempi kuin nykyakuissa.
Asialla ovat NIMS-tutkimuslaitos (National Institute for Materials Science) yhdessä Softbankin kanssa. Proton energiatiheys on 500 wattituntia kiloa kohti. Nykyakuissa lukema on tyypillisesti 100-200 wattituntia/kg.
Keskeistä rakennetussa akussa on se, että se voidaan ladata ja purkaa huoneenlämpötilassa. Litium-ilma-akut ovat kevyitä ja suurikapasiteettisia, ja niiden teoreettinen energiatiheys on useita kertoja nykyisin saatavilla oleviin litiumioniakkuihin verrattuna. Näiden mahdollisten etujen ansiosta niitä voidaan käyttää monenlaisissa teknologioissa, kuten droneissa, sähköajoneuvoissa ja kotitalouksien sähkön varastointijärjestelmissä.
Vuonna 2018 NIMS ja SoftBank perustivat Advanced Technologies Development Centerin tekemään tutkimusta, jonka tavoitteena on ottaa litium-ilma-akut käytännölliseen käyttöön matkapuhelinten tukiasemissa ja IoT-laitteissa. Tähän asti on valmistettu ja evaluoitu vain pieni määrä litium-ilma-akkuja. Tämä on johtunut siitä, että suuri osa litium-ilma-akun painosta sisältää raskaita inaktiivisia komponentteja (esim. erottimia ja elektrolyyttejä), jotka eivät suoraan osallistu todellisiin akun reaktioihin.
Tutkimusryhmä kehittää parhaillaan tehokkaampia akkumateriaaleja ja aikoo integroida ne äskettäin kehitettyyn litium-ilma-akkuun tavoitteenaan pidentää huomattavasti akun käyttöikää.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.